Virkamieselämää koronakriisin keskellä

Koronakriisin yhteydessä on taas tullut aika miettiä virkamiesetiikkaa. Julkisuudessa virkamiestä saatetaan kohdella kuin he olisivat täysin tietoisesti ja tahallaan käyttäneet valtaansa epätarkoituksenmukaisesti. Sosiaalisessa mediassa nostatetaan myrskyjä jatkuvalla syötöllä. Virkamieheen pyritään toisinaan vaikuttamaan niin, että hän tekisi toivotunlaisia johtopäätöksiä ja ratkaisuja. Käytännössä virkamies on kuitenkin täysin sidottu asetettuihin lakeihin ja ohjeisiin.

Max Weber esitti byrokratian ideaalimallin vuonna 1922. Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena, ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa, eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmista, kuten nepotismista. Byrokraattisen organisaation tarkoitus on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vielä nytkin, sata vuotta myöhemmin tätä oppia on syytä muistella.

Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti.

Virkamiehiin kohdistetaan näinä aikoina paljon sosiaalista painetta. Tässä kohtaa voidaan katsoa kuuluisan psykologin Solomon Aschin tutkimusta. Asch tuli tunnetuksi 1950-luvulla kokeista, jotka osoittivat, miten sosiaalinen paine saa ihmisen uskomaan selvästi väärän näkemyksen oikeaksi. Hänen klassisessa koeasetelmassaan 37 prosenttia koeasetelmassa olleista ihmisistä ei uskonut omia silmiään, vaan muutti mielipiteensä vastaamaan ryhmän muiden jäsenten mielipidettä.

Monet tahot mm. Maanpuolustuskorkeakulu ovat tutkineet ns. hybridivaikuttamista. On tullut esiin tutkimustietoa esimerkiksi siitä, että Brexitin taustalla olisi ollut hybridivaikuttamista. Hybridivaikuttamisen oveluus on siinä, että vältetään avointa fyysistä väkivaltaa ja pyritään vaikuttamaan epäsuorasti yhteiskuntaan ja sen kansalaisten asenteisiin. Hybridivaikuttamista tai ainakin tarkoitushakuista vääristelyä esiintyy meidänkin toimialan liepeillä. Sosiaalisessa mediassa esiintyy erilaisia nimimerkkejä ja hahmoja joiden takana saattaa olla ns. trolli. Sosiaalisen median algoritmi nostaa esiin asioita, joita on klikkailtu ja kommentoitu paljon, ja näin aktiivinen trolliarmeija saa itselleen toivottua näkyvyyttä. Tällaisessa paineessa voi pahimmillaan käydä niin, että Aschin koeasetelman mukaisesti tavallinen ihminen ei enää uskokaan omaa järjen ääntään, vaan alkaa uskoa ryhmän mielipidettä. Tätä ryhmän mielipidettä on voinut joku tietoisesti manipuloida väärään suuntaan. Hurjin uusi esimerkki disinformaation vaikutuksesta on 5G-verkon vandalisointi.

Noudatamme lakeja, asetuksia, ohjeita ja sääntöjä, vaikka ympärillä miten kuohuaisi. Toisaalta kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme ja sidosryhmiämme.

Meille viranomaisorganisaatioille on erityisen tärkeää se, ettemme anna erilaisten organisaation ulkopuolisten keskusteluiden tai mielipiteiden vaikuttaa omaan ajatteluumme. Noudatamme lakeja, asetuksia, ohjeita ja sääntöjä, vaikka ympärillä miten kuohuaisi. Toisaalta kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme ja sidosryhmiämme. Johdon tehtävä tässä tilanteessa on tukea ja antaa tuulensuojaa organisaatiolleen. Oikean tiedon esiintuominen ja kertaus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita kriisitilanteessa. Henkilöstön jaksamisesta on myös huolehdittava normaaliakin huolellisemmin. Avoin keskustelu ja kannustava ilmapiiri ovat psykologisen turvallisuuden peruskiviä myös kriisitilanteessa.

Timo Saari
Ylijohtaja
Pohjanmaan ELY-keskus

Kommentointi on suljettu.

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: