Pienten ja suurten lukujen kevät

7087,325,14 ovat olleet kevään seuratuimmat lukusarjat – tartunnan saaneet, kuolleet ja uudet tartunnat. Lomautukset, konkurssit ja toiminnan keskeytykset voisi olla toinen samankaltainen lista. Kukaan ei olisi vielä helmikuussa näihin lukuihin uskonut.  

Luvut 33 087 ja 29722 kertovat ELY-keskukselle ja Business Finlandille jätettyjen koronahakemusten määrästä ja yritysten avun tarpeesta. 5 500 000 000 on euromääräinen luku valtion koronaviruksen vaikutusten minimointiin varatusta toimenpidekokonaisuudesta.

Kaikkien näiden lukujen takana on ihmisiä, yrittäjiä ja palkansaajia.

Maaliskuu 2020 muutti myös omaa työnkuvaani 50% koronapalvelupäivystäjäksi, luku sekin. Työmäärän osalta numero olisi varmaan suurempikin, sillä puhelin- ja sähköpostineuvonnassa kysyjiä on riittänyt aamusta iltaan. Keskitetty valtakunnallinen koronarahoitusneuvonta auttaa asiakkaita kaikissa työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön koronatukiin liittyvissä asioissa.

Valtion ja kuntien tukiarsenaali on laajentunut asteittain Business Finlandin ja ELY-keskuksen kehittämistoimien rahoituksista maatalouden alkutuotannon ja maatilakytkentäisten yritysten väliaikaisiksi tuiksi ja edelleen ravintola-alan tuiksi ja viimein yleiseksi kustannustueksi. Perästä päin voisi viisastella, että tuet lanseerattiin väärässä järjestyksessä, mutta syy siihen oli lainsäädännössä.

Hakukaavakkeiden täyttäminen yhdessä asiakkaan kanssa ja termien yhteinen tavaaminen on tuonut erinomaista tietoa prosessista koko neuvontatiimille. Tätä tietoa tullaan toivon mukaan hyödyntämään tulevissa palveluissa. Jos nykyinen sähköinen asiointi ja virastokieli on haastavaa suomenkieliselle konkariasiakkaalle, on se sitä myös englantia puhuvalle ensikertalaiselle. Positiivista on se, että koronakevät kehitti ennen kaikkea kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja palveluasennetta.

Miten tästä eteenpäin?

Euroopan Unionin jäsenenä Suomi on sitoutunut noudattamaan yhteisiä valtiotukisääntöjä. Näitä sääntöjä höllennettiin pikaisesti koronan laajennuttua Eurooppaan. Nyt keskustelua käydään näiden 2 200 miljardin euron koronatukien vaikutuksista Euroopan maiden yritysten kilpailukykyyn. Saksa, Ranska ja Italia ovat parhaiten varmistaneet omien yritystensä post-korona -aikaisen lähtötilanteen. Saksa osuus tuosta summasta on peräti 45%.  Monet maat haluaisivat höllentää pysyvästi yritystensä tukipolitiikkaa.

Onko Suomi hereillä?  Business Finland lanseerasi äskettäin uudentyyppisen ja tilapäisen TKI-lainarahoituksen paljon työllistävien yritysten korona-aikaisen häiriötilanteen ratkaisemiseen. Tilapäinen tarkoittaa hakuaikaa vuoden 2020 loppuun ja 70% kehittämislainaa suuruudeltaan 100 000 – 500 000 euroa. Rahoitusta on tarkoitus suunnata erityisesti  myös kaupan-, majoituksen-, ravitsemistoiminnan-, matkailun- ja sosiaali- ja terveysalan yrityksille. Lainan saamisen edellytyksenä on yrityksen kyky toteuttaa 150 000 euron suuruinen projekti. Tämä ehto rajaa suurimman osan ko. toimialojen yrityksistä tuotteen ulkopuolelle. ELY-keskus pystyy onneksi myös nopeasti vastaamaan nykyisillä ja mahdollisesti tulevilla uusilla rahoitusinstrumenteillaan jäljelle jäävien yritysten olemassa oloon ja kasvuun post-koronamaailmassa.

Asiakaspalvelussa kohtaa tulevaisuuttaan pohtivan yrittäjän, liikevaihtoineen ja kustannuksineen, yksi kerrallaan. Siinä konkretisoituvat myös ne keinot ja summat, jotka meillä ovat käytettävissä yrityksen tulevan menestymisen varmistamiseksi. Pienemmät yritykset ovat herkempiä koronan kaltaisissa äkillisissä liiketoiminnan häiriöissä. Yritysten kyky selvitä niistä edellyttää nopeita päätöksiä, tukirahoitusta tai esimerkiksi arvonlisäveromaksujen jäädyttämistä, pahimman yli pääsemiseksi. Pienikin vastaantulo voi olla se ratkaiseva.

Vesa Kojola
Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Pohjanmaan ELY-keskus

Kommentointi on suljettu.

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: