Biolaakso yhdistää edelläkävijöitä

Yhteistyö. Ekosysteemit. Siinä on kaksi aikamme yrityselämän trendisanaa. Keski-Pohjanmaalla on sekä kemianteollisuuden iso keskittymä että vahva alkutuotantoalue. Miten nämä kaksi hyvin erilaista elinkeinoaluetta nivoutuvat yhteen ekosysteemiksi? Mitä tehdään Keski-Pohjanmaalla, jotta yhteistyö toimii paremmin?

Naine hymyilee
Tiina Aittola, Biolaakso-koordinaattori, projektitutkija

Löytääksemme vastauksen näihin kysymyksiin, jututimme Biolaakso-koordinaattoria Tiina Aittolaa. Biolaakso on ekosysteemi, jossa yhdistyy ainutlaatuisesti Keski-Pohjanmaan mittavat luonnonvarat, maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen teollisuus sekä korkeatasoinen tutkimus ja koulutus.

”Päivittäinen työ Biolaaksossa on verkoston ylläpitoa. Hankkeita on monenlaisia, ja kukin tekee niitä omalla tyylillään. Biolaakson tehtävä on ylläpitää kokonaiskuvaa”, kertoo Aittola.

Biolaakso toimii siis eräänlaisena linkkinä hankkeiden ja toimijoiden välillä. Biolaaksosta voi saada esimerkiksi opastusta, neuvontaa ja hankeideoiden jalostusta. Tarve Biolaakson kaltaiselle yhteistyölle sai alkunsa vuoden 2012 paikkeilla.

”Keski-Pohjanmaa on pieni maakunta, jonka toimijat ovat pääosin pieniä. Koettiin, että toimijoiden asioita ajamaan tarvitaan isommat hartiat”, selventää Aittola.

Sopimuspohjainen verkosto Biolaaksosta tuoli vuonna 2017. Määrittävä tekijä yhteistyökumppaneille on yhteinen tahtotila kehittää alueen elinkeinoelämää. Kuuluakseen Biolaaksoon hankkeiden tulisi olla paikallisia ja liittyä luonnontuotealaan.

”Paikallisuuskin on tässä yhteydessä laaja käsite, sillä Biolaakson rajat ovat Keski-Pohjanmaan maakuntarajoja suuremmat. Mitään järeitä kriteereitä Biolaakson hankkeille ei siis ole, vaan jokaisen idean kanssa edetään tapauskohtaisesti”, Aittola täsmentää.

Karttakuva Euroopasta, Kokkola korostettuna. Biolaakson logo.

Kemianosaaminen ja alkutuotanto vahvassa symbioosissa

Keski-Pohjanmaa on sillä tavalla erikoinen alue, että vaikka alueella on vahva maatalous, ja alueella on suuri merkitys etenkin maidontuottajana, myös kemianteollisuus elää alueella vahvana.  Alueen työpaikkarakenteessa korostuu vahva alkutuotannon osuus koko maahan verrattuna. Miten nämä kaksi, hyvin erilaista tuotannonalaa vahvistavat toisiaan?

”Vastauksen kysymykseen saa tarkastelemalla erityisesti teollisuuden sivuvirtoja. Maatalouden ravinnepuolella tarvitaan kemian osaamista.”, pohtii Aittola. Lisäksi vaatimukset puhtaalle ruoantuotannolle lisäävät kemianosaamisen kysyntää maatalouspuolella.

Hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kemianteollisuus voi tukea maataloutta, toimii Tracegrow, joka valmistaa nestemäistä hivenravinnelannoitetta käytetyistä alkaliparistoista.Ravinteikas hivenlannoite takaa muun muassa ohran, kauran ja heinän optimaalisen kasvun.  Suomen maaperän köyhtyminen luo tarpeen hivenainepitoiselle lannoitteelle. Oulun yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkimusryhmä on ollut ideoimassa kehitystyötä sen alkumetreiltä.

”Usein ihmetellään, voiko vanhojen patterien käyttö pellolla olla puhdasta. No, niin puhdasta se on, että keksintö täyttää luomutuotteen vaatimukset ”, naurahtaa Aittola.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki yhteistyön voimasta on AGERGAS Innovation Oy. Yritys sai alkunsa siitä, että maatilayrittäjät olivat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen järjestämässä AgriBisnes-koulutuksessa, jossa yhteinen idea biokaasuntuotannosta syntyi. Siitä alkoi Biolaakson tekemä selvitystyö, joka johti yhteiseen yritykseen. Yritys tähtää tuottamaan tuottaa maitotiloilta tutun osuuskuntamallin mukaisesti maatiloilla hajautetusti raakakaasua lannasta, ja jalostaa biokaasun keskitetysti. Teknologiaa on kehitetty eteenpäin yhteistyössä Centrian kanssa.

Kasvu ja uudistuminen muutoksessa

Biolaaksossa tehty yhteistyö kulminoituu marraskuussa järjestettävässä Kokkola Material Weekiin. Tapahtuma tarjoaa vuosittain korkeatasoisen katsauksen kemianteollisuuden, biotalouden ja akkuteknologian ajankohtaisesta tutkimuksesta ja kehitysnäkymistä. Alan toimijoille ja sidosryhmille tapahtuma on merkittävä verkostoitumispaikka. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kokonaan sähköisesti Brella-verkostoitumisalustaa hyödyntäen. 

Maaseudun yrityksille Kokkola Material Weekillä on paljon tarjottavaa.  Yrittäjät saavat apua vientiin ja kansainvälistymiseen, minkä lisäksi tapahtuma on oiva paikka luoda yhteistyöverkostoja. Tapahtumalla on kansainvälinen yleisö, ja se tuo näkyvyyttä alueen yrittäjille.

”Eurooppaan lähtö on ollut yrityksille koronan takia haasteellista, minkä takia Kokkola Material Weekin kaltaiset tapahtumat ovat pienyrittäjille ensiarvoisen tärkeitä. Siksi olemme varanneet tapahtumassa paljon aikaa verkostoitumishetkille. Verkostoitumiseen Brella on erinomainen työkalu, sillä sen avulla luomaan paremmin kontakteja, kuin perinteisessä webinaarissa”, kertoo Aittola.

Kokkola Material Week logo ja hymyileviä ihmisiä.
Kokkola Material Week järjestetään virtuaalisesti 9–12.11.2020

Team Finland – verkosto (Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan TE-toimisto, Viexpo, Business Finland ja Finnvera) järjestää 11.11.2020 paneelikeskustelutilaisuuden, joka keskittyy liiketoiminnan kehittämiseen muutoksen keskellä. Tilaisuudessa paneudutaan yritysesimerkkien ja asiantuntijoiden kautta siihen, mitä muutos vaatii, millaisia toimenpiteitä ja millaisia valtiorahoitteisia apuja on saatavilla. Aittola näkee, että tilaisuudesta olisi hyötyä erityisesti maaseudun yrityksille. ”Kasvava tehokkuus ja korona-ajan haasteet kohtaavat kaikkia yrityksiä, myös maaseudulla. Paneeli on oiva tilaisuus kartoittaa, millaista apua murrokseen on saatavilla. Keskusteluun voi osallistua myös omilla kysymyksillä”, Aittola kannustaa.

Kokkola Material Weekin trailervideo

Kasvu ja uudistuminen muutoksessa -paneelikeskustelu järjestetään virtuaalisesti osana Kokkola Material Weekiä 11.11.2020 klo 16–18.

Lue lisää Kokkola Material Weekistä:

https://materialweek.fi/

Ilmoittaudu tapahtumaan:

https://next.brella.io/join/KMW2020

Kommentointi on suljettu.

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: