Huoltovarmuutta ja helppoa ruokaa

Harvalla asialla on ihmiselämässä samanlainen merkitys kuin ruoalla. Se on paitsi ihmiselle välttämätön ravinnonlähde, myös merkittävä osa kulttuuriamme, historiaamme, talouttamme ja identiteettiämme. Ruoasta puhuttaessa kuulee usein lähituotannon ja kotimaisuuden merkityksen korostuvan, eikä ihme, sillä suomalaisessa ruokateollisuudessa panostetaan puhtauteen ja elintarviketurvallisuuteen. Lisäksi ruoantuotanto on merkittävä taloudellinen kulmakivi. Elintarviketeollisuusliiton mukaan koko ruoka-ala mukaan lukien alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja ammattikeittiöt, työllistää Suomessa välilliset vaikutukset huomioiden 340 000 henkeä eli joka kahdeksannen työikäisen. Joka kymmenes veroeuro tulee ruoka-alalta.

Kotimaisuuden hyötyjä ei voida kuitenkaan täysin saavuttaa, mikäli alkutuotannon raaka-aineet kuljetetaan muualle jalostettavaksi. Yritykset Keski-Pohjanmaalla ovatkin ottaneet asiakseen pitää huolta siitä, että elintarvikeketju kokonaisuudessaan pellolta pöytään on mahdollisimman kotimainen. Yrittäjähenkisessä maakunnassa ruoka on tulon- ja ravinnonlähteen lisäksi innovaatio. Tästä esimerkkinä toimii vuonna 2007 Pyhännälle perustettu valmisruokayritys Feelia. Feelia valmistaa pakasteita sekä autoklaavitekniikalla valmistettuja valmisaterioita. Valikoima sisältää noin 200 erilaista tuotetta, joihin lukeutuu suomalaisia makuja, kuten keittoja, pataruokia ja kiusauksia. Liharuokien lisäksi yritys valmistaa kasvisproteiinituotteita sekä fleksaustuotteita, jotka sisältävät sekä kasviksia että lihaa. Autoklaavin avulla isoja määriä ruokaa käsitellään kerralla paineistetussa kammiossa nopeasti kuumentaen ja jäähdyttäen. Autoklaavattu ruoka säilyy pitkään, minkä ansiosta hävikkiä voidaan välttää.

Kuva Feelian toimitusjohtajasta. Mies hymyilee puku päällään.
Feelian toimitusjohtaja Jukka Ojala

”Meille ruoanlaitto on matematiikkaa. Autoklaavauksen ansiosta kouluruokailussa ylijääneet ruokapakkaukset tavallisesti säilyvät siihen asti, kunnes ruokalistakierron mukaan tulee seuraava kerta tarjoilla samaa ateriaa”, kertoo Feelian toimitusjohtaja Jukka Ojala.

Innovatiivisesta ajattelusta kertoo se, että Feelia ei ajattele ruokaa tuotteena, vaan ratkaisuna, joka helpottaa asiakkaan arkea. Koulu-, hoiva-, ja lounasruokaloihin myytävät tuotteet säästävät aikaa yksiköiden henkilökunnalta sekä pienentävät ruokahävikkiä, ja tätä kautta myös asiakkaan kulut karsiutuvat minimiin. Arjen helpottaminen on ratkaisu, jota kaivataan myös monissa kotitalouksissa. Hektisen arjen keskellä etenkin lapsiperheillä ruuanlaittoon käytettävä aika saattaa olla kortilla, minkä takia terveellisten, helppojen ja ennen kaikkea maittavien aterioiden kysyntä on suuri. Tähän tarpeeseen Feelia on avannut verkkoon ruokakaupan, josta kotitaloudet ympäri Suomen voivat tilata aterioita suoraan kotiovelle. Verkkokauppa toimittaa kuukausittain n. 4000–4500 ateriapakettia Suomalaisiin koteihin.

Halu tehdä kuluttajan arjesta yksinkertaisempaa on myös niin ikää keskipohjalaisen Maitokolmion yritystoiminnan ytimessä.

Kuva Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivistosta. Mies hymyilee vanhanaikaisen maitotynnyrin vieressä.
Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto

”Tarve helpottaa arkea on voimistunut kuluttajien keskuudessa jo pidemmän aikaa. Tämä näkyy välipalatuotteiden jatkuvasti kasvavana kysyntänä”, kertoo Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto. Tästä syystä yritys parhaillaan investoi välipalojen tuotantoon. Tällä hetkellä yrityksen välipalavalikoimaan kuuluu muun muassa FIT-rahkoja ja ProFIT -proteiinivanukkaita. Luvassa on muun muassa tuotteiden pakkausten uudistamista.

”Pakkaamme tuotteet niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista. Samalla tuote pakataan kuitenkin myös niin, että pakkaus suojelee tuotetta ja mahdollistaa sen säilymisen hyvänä mahdollisimman pitkään, ja siten ehkäisee ruokahävikkiä”, pohtii Murto-Koivisto.

115-vuotias Maitokolmio on historiassaan nähnyt monenlaiset maaseudun trendit ja myllerrykset. Itsenäisyys ja tapa tehdä asiat omalla tavalla ovat olleet avaintekijöitä yrityksen menestykseen. ”Yrityksen täytyy olla ajassa ja kehityksessä mukana, muuten tippuu helposti kelkasta. Kuluttajia täytyy palvella, sillä markkinoilla kilpailu on kovaa. Uudenlaisia tuotteita tarvitaan koko ajan”, Murto-Koivisto tuumii.

Ruoka pitää maaseudun asuttuna

Elintarviketeollisuuden investoinneilla on mittavat kerrannaisvaikutukset. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää keskimäärin kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.  Maitokolmio on osuuskunta, jonka omistavat sen maidon tuottajat.

Nainen valmistaa viiliä
Maitokolmion työntekijä Essi Määttälä Viilin lavauksessa. Kuva: (c) Maitokolmio

”Tuottajia on ympäri Keski-, ja Pohjois-Pohjanmaata yhdeksän eri kunnan alueella. Maitoa kuskataan joka toinen päivä tiloilta Toholammille. Oma raaka-ainepohja on meille hyvin tärkeä. Tuottajien lisäksi työllistämme noin 90–100 työntekijää Toholammin ja Sievin tuotantolaitoksissa”, kertoo Murto-Koivisto.

Maitokolmion yli satavuotisen historian aikana tilojen määrä on vähentynyt, ja tilojen koko on kasvanut. Osuuskuntamalli tuo leivän pöytään tuottajille, joiden merkitys on pienten pohjalaiskuntien elinvoiman kannalta suuri. ”Maitokolmio kantaa osaltaan kortensa kekoon siinä, että maaseutu pysyy elinvoimaisena”, Murto-Koivisto toteaa.

Alkutuotannon säilyttämisessä on iso rooli myös Feelialla. Se ostaa paikallisilta tuottajilta vuosittain 1,5 miljoonaa kiloa kuorittua perunaa, lähes miljoona kiloa juureksia ja merkittäviä määriä kermaa. Raaka-aineista n. 80% tulee Suomesta. Siinä missä yritys työllisti vuonna 2012 kolme henkilöä, nykyään henkilökuntaan kuuluu jo yli 60 henkilöä. Kotimarkkinoiden lisäksi kasvua haetaan viemällä elintarvikkeita myös muihin pohjoismaihin. Tällä hetkellä yritys investoi tuotantolaitteisiin, jotka mahdollistavat muun muassa irtopakasteiden valmistamisen ja tuotteiden tehokkaamman pakkauksen. Näillä investoinneilla turvataan yrityksen kasvu ja kilpailukyky, jotta se pystyy työllistämään ihmisiä jatkossakin.

Erilaisia kiusauksia suolakurkkujen kera.
Tuottajilta ostetut perunat päätyvät muun muassa Feelian kiusauksiin. Kuva: (c) Feelia

Feelia työllistää muun muassa kokkeja, elintarvikealan ammattilaisia, entisiä maanviljelijöitä ja maahanmuuttajia. Ojalan rekrytointilogiikka on mutkaton: ”työn oppii, kunhan vain asenne on oikea”.

Mukana talkoissa huoltovarmuuden puolesta


Pohdittaessa elintarvikealan merkitystä yhteiskunnallisessa mittakaavassa, molemmat toimitusjohtajat nostavat esiin alan merkityksen Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tämä lienee luonnollista, sillä koronakeväänä mediassa käsiteltiin laajasti yhteiskunnan ruokahuollon toimintavarmuutta poikkeusaikoina. Jalostava teollisuus pitää alkutuotannon vahvana, ja kotimainen ruoantuotanto varmistaa kansalaisten ravinnonsaannin myös poikkeusaikana.

Nainen pakkaa ruokaa ja hymyilee.
Feelian tuotantoa tositoimissa. Kuva: (c) Feelia

Lisäksi ruoka-alaan tehdyt investoinnit kantavat hedelmää yhteiskunnassa myös poikkeusolojen vallitessa. Monesta asiasta voidaan tinkiä, mutta syömisen tarve on pysyvä. Vaikka lounas- ja kouluruokaloiden sulkeutuminen sekä vientiä haittaavat rajoitukset loivat haasteita, selvisi Feelia keväästä lomauttamatta yhtäkään tuotannon työntekijää. ”Sen sijaan Feelian kotiruoan verkkokauppa kasvoi koronan aikaan kuin kulovalkea”, iloitsee Ojala.

Maitokolmiolle ravintoloiden vähentynyt lounasruokailu merkitsi pientä kasvua kysyntään. Etätyöhön yrityksen oli sen sijaan vaikeampi taipua. ”Meillä on ihan muutama sellainen työ, jota voitaisiin tehdä etänä. Maitoa ei kuitenkaan saa purkitettua etäyhteyksien välityksellä, vaikka robotteja onkin hyödynnettävissä”, naurahtaa Murto-Koivisto.


Kotimaisuus on suomalaisille kuluttajille molempien toimitusjohtajien mielestä todella tärkeää.
”Kyllä kotimaisuus on kova juttu. Kotimainen ruoka on tunnettu puhtaudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi on tärkeää, että tiedetään mistä ruoka tulee”, miettii Ojala.


Murto-Koivisto on huomannut, että ruoasta puhuttaessa kotimaisuus korostuu vahvana. ”Ihmiset luottavat siihen, että kotimainen ruoka on terveellistä ja tuotetaan puhtaasti sekä vastuullisesti. Läheisyys ja lähiruoka ovat isoja trendejä. Kuluttajat toivovat tuotteilta jäljitettävyyttä. Suomalaiseen ruokaan uskotaan ja luotetaan”.

Keski-Pohjanmaa on vahva maidontuottaja maakunta. Välipalatuotteisiin kuuluvat FIT-rahkat ovat kovassa nosteessa. Kuvat: (c) Maitokolmio

Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt molemmille yritykselle investointitukea maaseuturahastosta.

Kommentointi on suljettu.

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: