Ilmastotyö ELY-keskuksissa

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen sanoin ilmastonmuutos ei katoa mihinkään, se on mittaluokkaa suurempi asia kuin korona. Suomella on korkean osaamisen ja teknologian yhteiskuntana vastuu sekä mahdollisuus tuottaa kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia lisääviä ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä. ELY-keskukset voivat toimillaan tukea ja mahdollistaa päästöjä vähentävien uusien ratkaisujen ja teknologioiden syntymistä.

Aluehallinnon osalta hallitusohjelman tavoitteet hiilineutraaliudesta jalkautuvat alueille ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen AVI-ELY-strategian kautta. Ilmastonmuutos on läpileikkaavasti ELY-keskuksen toimintaa ohjaava teema ja jatkossa aluehallinnon tekemää ilmastotyötä ja sen vaikuttavuutta vauhditetaan entistä systemaattisemmin. Meillä Pohjanmaan ELY-keskuksessa ilmastoon liittyvät toimet otetaan jatkossa läpileikkaavasti mukaan kvartaaleittain tapahtuvaan tulostavoitteiden seurantaan ja tämän vuoden puolella aloittaa työnsä myös talon sisäinen ilmastotiimi.

ELY-keskusten avuksi ilmastotyön vauhdittamiseen on kehitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla ns. ilmastotiekartta, jonka avulla käydään ELY-tehtävien ilmastorajapinnat läpi. Tiekarttatyössä lyövät kättä YM:n hallinnonalan ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tehtävät ja MMM:n hallinnonalan ilmastonmuutoksen sopeuttamiseen liittyvät tehtävät ihan uudella tavalla integroituneena. Ilmastotyön tueksi on perustettu myös valtakunnallinen ilmastoasiantuntijoiden verkosto, jossa on kaikkien ELYjen edustajat. Osassa ELYistä ilmastotyö on jo pitkällä ja niissä työskentelee päätoimisesti erillinen ilmastoasiantuntija, osassa ilmastoasioita edistetään otona tehden tiivistä yhteistyötä erityisesti naapuri-ELYjen, maakuntaliittojen sekä kuntien kanssa.

Pohjalaismaakuntien osalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue kattaa myös Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ja siellä on työskennellyt viime keväästä saakka päätoiminen ilmastokoordinaattori Niina Pirttiniemi. Pohjalaismaakuntien alueelle on perustettu ns. ilmastonyrkki, jossa on edustettuna kaikkien kolmen maakunnan edustajat sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset. Ilmastonyrkin kautta tiedetään mitä alueen eri maakunnissa ja kunnissa tapahtuu ilmastotyön osalta ja pyritään löytämään ja koordinoimaan erilaisia yhteistyökuvioita alueiden kesken. Maakuntaliitoilla ja kunnilla onkin valmisteilla omia ilmastostrategioita, mm. Pietarsaaren seudulla on edetty jo pitkälle ja alueen kunnat laativat parhaillaan uutta yhteistä ilmastostrategiaa, jonka avulla etsitään tehokkaimpia keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Konkreettisina esimerkkeinä ELYjen virkatehtäviin jo sisältyvistä ilmastotavoitteista ovat mm. Y- ja L- (liikenne)-vastuualueiden hoitamat ympäristövaikutusten arviointi- eli YVA-menettelyt, maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset tehtävät, tulvariskien hallintaan ja vesiensuojeluun liittyvät tehtävät sekä liikennejärjestelmiin liittyvät tehtävät. Esimerkiksi tienpidon suunnittelussa on huomioitava sään ääri-ilmiöt. Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa parhaillaan ja uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen.

ELY-keskusten E-vastuualueen (elinkeinot, työvoima ja osaaminen) tehtävistä rakennerahoituksen osalta on seurattu kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettujen toimien vähähiilisyystavoitteita. Tulevalla rakennerahoituskaudella yhtenä viidestä pääteemasta tulee olemaan vihreämpi vähähiilinen Eurooppa. EAKR-rahoituksen avulla edistetään mm. puhtaita energiaratkaisuja, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, kiertotaloutta, siirtymistä vähähiiliseen talouteen sekä innovatiivisia vähähiilisiä teknologioita. Lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta suunnataan lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia, erityisesti turpeen käytön vähentämisestä aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen läpileikkaavana tavoitteena on vihreän ja digitaalisen siirtymän vahvistaminen.

Maaseuturahaston osalta on jo kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettu lukuisia kehittämis- ja investointihankkeita, joissa on edistetty mm. bioenergian hyödyntämistä, kiertotaloutta, resurssitehokkuutta, turvemaiden ilmastoystävällistä käyttöä maa- ja metsätaloudessa, maatilojen biokaasulaitoksia sekä aurinkoenergian hyödyntämistä maatiloilla. Lisäksi on edistetty peltojen vesitaloutta peruskuivatuksen ja säätösalaojitusten kautta. Luonnonhoidon ja maiseman monimuotoisuutta on edistetty mm. kosteikkojen perustamiseen tarkoitetulla tuella.

Tällä hetkellä ELY-keskusten maaseutuyksiköt valmistelevat tulevan ohjelmakauden alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia. Maaseuturahaston CAP-valmistelussa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat vahvasti mukana. Yhteisen maatalouspolitiikan kansallisessa uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas muistuttaa juuri ilmestyneessä kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin, että 90 % maailman hiilidioksidipäästöistä tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olisi fossiilisista energianlähteistä eroon pääseminen ja uusien, ilmastomyönteisten ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvien ratkaisujen kehittäminen. Ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan Taalaksen mukaan tehdä pienillä muutoksilla ja askelilla.

ELYillä on keskeinen rooli ja paikka ilmastotyössä pienten muutosten ja askelten mahdollistajana; ne voivat tukea uusien ilmastomyönteisten ratkaisujen sekä päästöjä vähentävien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. ELY-keskukset ovat alueellaan merkittäviä toimijoita ja niiden toiminta kattaa koko Suomen. Henkilöstöllä on vahva substanssiosaaminen ja ELYt ovat tehtäväkenttänsä kautta voimakkaasti kiinni lähes kaikessa alueella tapahtuvassa toiminnassa.  ELYjen monialaisuus on suuri mahdollisuus ilmastotyölle!

Sirkku Wacklin

toimipisteen päällikkö

Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö