Pohjanmaan ELY-keskusalueella on käynnissä TYÖ2030-hanke, joka aloitti syyskuussa 2021. Hankkeen rahoittaa Työterveyslaitos, ja se jatkuu vuoden 2022 loppuun. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ilmainen palvelu, joka tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella työryhteisöjen monimuotoisuudessa. Monimuotoisuus tarkoittaa tässä taustaltaan ulkomaista työvoimaa. Hanke on linjassa ELY-keskuksen tehtävien kanssa, joihin kuuluvat muun muassa yritysneuvonta, rahoitus- ja kehittämispalvelut, elinkeinoelämän ja innovaatioiden kehittäminen, maahanmuutto ja kotouttaminen ja monia muita. Palvelu toteutetaan työelämävalmentajan avulla, ja valmennuksen sisältö sovitetaan yrityksen tilanteeseen.
Millaista hyötyä tästä palvelusta sitten voi olla yrityksille? Kehittämällä monimuotoisen työyhteisön työpaikkaosaamista ja käyttämällä ennen käyttämättömänä olleita voimavaroja tehokkaammin, voi tämä parantaa toiminnan tuottavuutta ja hyvinvointia.
Työelämävalmentaja voi auttaa pk-yrityksiä, suoraan tai epäsuorasti, parantamaan työpaikan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja johtajuutta monimuotoisissa työyhteisöissä. Tällä on positiivinen vaikutus hyvinvointiin, tuottavuuteen ja työkykyyn.
Työvoimapula on lisääntynyt Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ja kansainvälinen rekrytointi on tullut yhä tärkeämmäksi. Kun työyhteisö voi hyvin, pienenee tarve uusille rekrytoinneille ja keskinäinen yhteistyö on parempaa.
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on joskus vaikeuksia kehittää toimintaansa ja samalla kertaa pitää hyvinvointi ja tuotanto tasapainossa. Tähän vaikuttavat monet asiat ja erityisesti kulttuurisesti monimuotoisissa yhteisöissä syntyy usein erilaisia haasteita, jotka eivät ratkea automaattisesti, ja tarvitaan panostusta työyhteisön kehittämiseen. Kyse ei ole heikoista taidoista esim. koulutuksessa, pätevyydessä jne., jotka aiheuttavat näitä haasteita, vaan nämä haasteet johtuvat sen sijaan puutteista siinä, kuinka ymmärretään työpaikan käytännöt ja menettelytavat – työpaikkaosaamisesta.
Työpaikkaosaaminen on yhteistä ymmärrystä työstä ja työprosesseista, erilaisista rooleista työpaikalla, työpaikan toimintatavoista, suomalaisen työkulttuurin ominaispiirteistä sekä työterveydestä ja työturvallisuudesta. Arjessa tällaisia asioita ei juuri koskaan ilmaista sanallisesti. (Toivanen et al. (2018).
Hyvinvointia parantamalla paranee tuottavuus työpaikalla. Tästä on hyötyä sekä työnantajalle että työntekijöille. Panoksia voidaan suunnata johtoon, jotta saadaan työkaluja ja jotta voitaisiin paremmin suunnitella työ strategisesti. Työyhteisölle on mahdollista järjestää valmennuksena työpajoja tai työskennellä yksilötasolla, ja nämä voivat johtaa parempaan yhteenkuuluvuuden ja sitoutumisen tunteeseen.
Monimuotoisten työyhteisöjen kehittämiseen satsaaminen on tärkeää juuri nyt, koska se on hyvää valmistautumista tulevia aikoja varten. Tosiasia on, että sellaiset työyhteisöt tulevat yleistymään tulevina vuosina. Ne, jotka ymmärtävät tämän, ovat ajoissa asialla ja hyväksyvät sen kehittämisen ja tuen, mitä voivat saada, ennen kuin kasvu ja rekrytoinnit lisääntyvät siihen pisteeseen, että alkaa olla kiire ja on syntynyt erilaisia toimintaa viivästyttäviä haasteita.
Maanlaajuisesti Pohjanmaalla on muihin alueisiin verrattuna suhteellisen suuri osuus maahanmuuttajia, vaikkakin alueelta on tunnistettu suurta muuttotappiota niiden joukossa, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. (Pohjanmaan ELY-keskuksen osaamistarvekartoitus).
Jotta alue saadaan pidettyä kilpailukykyisenä, pitää parantaa kotoutumista ja työyhteisöihin integroitumista. On myös tunnettua, että noin 30 % suhtautuu positiivisesti kansainvälisten osaajien palkkaamiseen (Pohjanmaan ELY-keskuksen vuonna 2020 toteuttama yritysten osaamiskartoitus). Tämä ei ole johtanut aktiivisempaan kansainvälisten osaajien rekrytointiin. Vielä on olemassa tiettyä epäröintiä, kuinka menetellä, jotta saataisiin monimuotoinen työyhteisö toimimaan tehokkaasti. Puolet yrittäjistä Eures-verkoston tutkimuksessa peräänkuuluttavat tukea silloin, kun työntekijä on jo osana työyhteisöä (Palvelutarjooman näkyväksi tekeminen työnantajille – Tarvekartoituskyselyn yhteenveto 2/2021. Eures-verkosto). Työelämävalmentajan palvelut täyttävät puutetta parantaa monimuotoisia työyhteisöjä, ja tällaiselle palvelulle on tarvetta.
Olemme ottaneet esille monipuolisen ja joustavan palvelukonseptin, joka koostuu prosessiehdotuksista, ja joiden sisältö perustuu jo olemassa oleviin tutkimuksiin ja tietoon. On käyty keskusteluja useiden asiantuntijoiden kanssa ja pyydetty palautetta. Tästä on tuloksena palvelukonsepti, joka on joustava ja ottaa eri näkökannat huomioon.
Kuinka tähän mennessä on sujunut? Palvelukonseptia alettiin tarjota aktiivisemmin vuoden alusta. Vastaanotto on ollut positiivista ja on sanottu, että tämä on tärkeä palvelu. Se, että vastaanotto on hyvää, ei heti johda osallistumiseen. Voi kestää, että saa tällaisen palvelun sopimaan aikatauluihin. Joskus se sopii yhteen sen kanssa, mitä tapahtuu juuri silloin yrityksen toiminnassa, kun taas joissain tapauksissa tarvitaan enemmän valmisteluja. Tämä on aivan odotusten mukaista, ja voi kestää aikansa luoda luottamusta markkinoilla olevaan uuteen palveluun. Huomaa myös heti, jos yritys on tehnyt jonkin verran esivalmisteluja, silloin on helpompi aloittaa palvelu.
Yllä mainitut esteet aktivoitumiselle on tunnistettu palvelua koskevassa työssä. Sen lisäksi ympäristömme on muuttunut epävarmemmaksi, ensin pahentunut pandemiatilanne vuoden alussa ja helmikuulta sota Ukrainassa. Kun tilanne on epävarma, useimmat haluavat välttää uutta kehitystä, koska kehitys ja uudet työtavat sisältävät tietyn määrän epävarmuutta, ainakin tietyksi aikaa. Kun tilanne muuttuu varmemmaksi, pystytään taas panostamaan kehittämiseen. Lisäksi monilla yrityksillä on menossa monia muita kuvioita yhteydenottohetkellä, eikä ole strategisesti otollista tehdä liian monta asiaa yhdellä kertaa.
Toinen asia, mikä on huomattu, on, että valmennuksesta terminä on vaikea saada käsitystä, mitä se on. Sekin on ymmärrettävää, koska sinänsä se voi olla abstrakti. Hyvä valmennus voi tuoda esiin muun muassa haasteita, vahvuuksia, hyviä puolia ja haittapuolia, joista et ole ennen ollut tietoinen, tai mahdollisesti olet niistä tietoinen, vaikka et ole huomannut niiden vaikutusta tilanteeseesi.
Suurimmat esteet ovat ne, joista et ole juuri nyt tietoinen, ja valmennuksen avulla voit tulla itse enemmän tietoiseksi niistä ja saada ymmärrystä itsestäsi tai toiminnasta. Itse näen suuren potentiaalin johtajuuden kehittämisessä ja kaikenlaisten työyhteisöjen valmentamisessa, luomalla uteliaisuuden kulttuuria ja tekemällä pieniä päivittäisiä muutoksia, jotka johtavat suureen muutokseen pitkällä aikavälillä. Lähtökohdan ei tarvitse olla, että on ongelmia tai haasteita tällä hetkellä. Tosiasia on, että jos ongelmat ovat liian suuria ja liian pitkälle meneviä, niin voi olla liian myöhäistä valmentaa nykyistä yhteisöä, henkilöitä pitää ehkä vaihtaa tai pitää tehdä muita muutoksia ennen kuin itse valmennus voidaan aloittaa. Ei auta laittaa laastaria haavojen päälle, jos haavat ovat tulleet liian isoiksi.
Tavoitteena on saavuttaa monia aloja, rajattuna pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhteyttä on otettu suureen määrään yrityksiä, tuotannossa, teollisuudessa, palveluissa, hoitoalalla, ravintola-alalla, ohjelmistokehittelyssä jne. Ne ovat hyvä sekoitus vaativia ja vähemmän vaativia töitä ja erilaisia tehtäviä. Kunkin yrityksen tarpeet ovat erilaisia, palvelu tulee sovittaa tilanteen mukaan.
Tämä on oikein hyvä paketti, jota tarjotaan yrityksille, ja toivon, että kaikki sopivat yritykset (jotka täyttävät vaatimukset) voivat osallistua palveluun. Projektin aikana konseptia testataan ja kehitetään, jos tarvetta siihen on. Tarve on tunnistettu ja kyse on siitä, että teemme yhdessä töitä, jotta ymmärrämme, kuinka parhaiten voimme auttaa toisiamme. Uusia mahdollisuuksia saattaa avautua, kun uskaltaa kokeilla ja uteliaana lähestyä uusia asioita, joista ei aina varmuudella voi luvata tiettyä tulosta. Täytyy ymmärtää ja tunnistaa se, mitä tällainen panostus voi tuoda käytäntöihin päivittäisessä työssä. Ne, jotka ovat menestyviä, ovat halukkaita tekemään sen, mihin muut eivät vielä ole valmiita.
Haluan kiittää kaikkia niitä yrityksiä, jotka tähän mennessä ovat osallistuneet; monia hyviä keskusteluja on jo käyty ja panostuksia tehty. On mahdollisuus osallistua vielä tämän loppuvuoden aikana. Keväällä järjestämme mahdollisesti tilaisuuden monimuotoisista työyhteisöistä, pidä silmällä tiedotusta. Syksyllä Vaasassa on lisää ohjelmaa, esimerkiksi Talent Boost Summit 10.11.2022 ja ohjelmaa monimuotoisista työyhteisöistä.
Yhdessä kehitämme parhaat edellytykset hyvinvoivalle ja tehokkaalle monimuotoiselle työyhteisölle.
Torbjörn Strand
Työelämävalmentaja
Pohjanmaan ELY-keskus
Lähteet:
Toivanen et al. (2018), Moni Osaa! Työterveyslaitos
Pohjanmaan ELY-keskuksen osaamistarvekartoitus
Pohjanmaan ELY-keskuksen vuonna 2020 toteuttama yritysten osaamiskartoitus
Palvelutarjooman näkyväksi tekeminen työnantajille – Tarvekartoituskyselyn yhteenveto 2/2021. Eures-verkosto
Näkökulmia vientirannikolta | Reflektioner från exportkusten 