Tätä postausta pyydettiin Leader-asiantuntijalta. Yleensä niitä ovat kirjoittaneet Leader-ryhmien toiminnanjohtajat tai puheenjohtajat. Aivan oikeita tyyppejähän he ovat kertomaan paikallislähtöisestä kehittämisestä eli toimintatavasta, joka perustuu ajatukseen asukkaista oman alueensa parhaina asiantuntijoina ja kehittäjinä. Päätin kuitenkin itse tarttua näppäimistöön ja miettiä, miltä tämä toiminta näyttäytyy viestintäsuunnittelijan näkökulmasta. Työnkuvani ytimessä eivät ole säädökset tai sähköisen hakujärjestelmä Hyrrän erityispiirteet vaan hankkeet ja niiden toiminta, vaikutukset, ihmiset ja tarinat hankkeiden takana.
Olen työskennellyt yli kymmenen vuotta kahdessa Leader-ryhmässä, Aktion Österbottenissa, jonka alue ulottuu Kristiinankaupungista Kokkolaan ja Kyrönmaan Leader-ryhmä Yhyres ry:ssä. Toinen on Suomen suurimpia ryhmiä ja toinen pienempiä. Yhteistä on kuitenkin tavoite, rahoitamme alueen yleishyödyllisten yhdistysten hankkeita ja myönnämme maaseudun yrityksille tukia, jotta voisimme hyvin. Vaikka ideat tulevat asukkailta ja yrittäjiltä itseltään niin sanotusti alhaalta ylöspäin, emme istu odottamassa niiden putkahtamista Hyrrään, vaan toimimme aktiivisena kehittäjänä ja verkostoitujana alueellamme.
Me emme voi paukutella henkseleitämme suuren budjetin hankkeilla, vaan me lähdemme usein pienestä liikkeelle ja toivomme, että pienestä kasvaa ajan myötä jotain suurta. Meidän vaikuttavuutemme ei välttämättä ole niin mediaseksikästä. Meille merkityksellistä on vaikkapa saada perustettua kyläyhdistys uinuvaan kylään, tuettua harrastustoimintaa, joka lisää kylätalojen käyttöä tai rahoittaa hankkeita, joissa lisätään yhteisöllisyyttä ja vahvistetaan esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien paikkakunnalle juurtumista. Se puolestaan merkitsee parhaimmillaan, että kyläkouluun saadaan lisää oppilaita ja työvoimapulasta kärsiville aloille työntekijöitä.
Koska emme rahoita yhdistysten ja yritysten perustoimintaa, vaan edellytämme kehittämistä, voi varmasti sanoa, että luomme uusia alkuja. En malta olla taas kerran ratsastamatta eräällä yritysidealla, johon moni ei uskonut, mutta jonka esiselvitykseen myönnettiin Leader-tukea. Se idea muutti myös koko kuntaa, jossa yritys sijaitsee. Vuonna 2006 matkustin Helsingin Sanomien toimittajana Isoonkyröön tarkoituksena tehdä sattumanvaraisesti juttu siitä, mitä sieltä löytyy. Tässä kai sen voi paljastaa, että en uskonut sattumanvaraisuuteen, vaan ystäväni järjesti vanhempansa tapaamaan minua ja soutelemaan Kyrönjoessa Isonkyrön Vanha kirkko taustanaan, että juttuun saatiin jotain eloa. Kävin myös keskustan pankissa ja siellä mainittiin Oltermanni, Isonkyrön Osuusmeijerissä kehitetty juusto. Nyt Isonkyrön erikoisuuksia ei tarvitse etsimällä etsiä, tuotetaanhan tuossa osuusmeijerissä nyt maailmankuulua ruisviskiä ja giniä. Leader-tukensa niin sanotusti lunastanut Kyrö Distillery tuo paikkakunnalle enemmän matkailijoita kuin mitä sen asukasluku on. Isostakyröstä löytyy jo myös muita rohkeita ja innovatiivisia yrittäjiä, hunajan- ja surffausvahan ja kotimaisen kosmetiikan tuottajia, Leader-rahoituksella tuettuja yrityksiä nämäkin.
Kun ei ole niin sanotusti millä mällätä, sillä budjetit ja tukisummat ovat rajallisia, kukkivat innovatiivisuus ja kekseliäisyys. Siitä osoituksena muun muassa Närpiön Vargbergetin ampumahiihtoareena, jonka tekniikkaa on käyty kansainvälisellä tasolla hämmästelemässä. Etenkin korona-aikaan suuri merkitys on ollut myös lukuisilla patikointireiteillä ja esimerkiksi ulkokuntosaleilla, kuten Norrnäsin aktiviteettipuistolla. Alueellamme pääsee tutustumaan Suomen suurimpaan venemuseoon, Merenkurkun venemuseoon, Stundarsin museokylässä voi kuljeskella nauttimassa vanhanajan tunnelmasta ja Raippaluodossa pulahtaa mereen hyvin hoidetulta Sommarösundin uimarannalta. Kiitos näistä ja monesta muusta kuuluu lukuisille yhdistyksille ja nuorisoseuroille, jotka ovat kunnostaneet ja rakentaneet kohteita Leader-rahan turvin kaikkien asukkaiden, myös kaupunkilaisten ja matkailijoiden hyödyksi.
Keräämme säännöllisesti palautetta, sillä asukkailta ja tuenhakijoilta saatu palaute on meille arvokas mittari. Ystäväkirja-kyselyymme saimme muun muassa tällaista palautetta:
On hyvä, että on taho, joka edistää alueella asumista ja että asukkaiden ääni tulee kuulluksi.
Yhdessä onnellisuus toteutuu.
Jatketaan siis yhdessä työtä koko Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eteen!
Kirsi Tikkanen
viestintäsuunnittelija Lyhde III -hanke
Näkökulmia vientirannikolta | Reflektioner från exportkusten 