Vuosituhansia jatkuneen maankohoamisen takia Suomen rannikkoalueet ovat usein vanhaa merenpohjaa. Kun näitä maita kuivataan maanviljelyn tarpeisiin, muodostuu helposti hapanta sulfaattimaata. Happamien sulfaattimaiden happamilla metallipitoisilla valumavesillä on haitallisia seurauksia vastaanottavien vesistöjen ekosysteemeille.
Vuosina 2010–2018 toteutetuissa PRECIKEM ja PRECIKEM II -hankkeissa on kehitetty uutta menetelmää viljelykäytössä olevien happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöongelmien ratkaisuun. Menetelmässä on kehitetty jo käytössä olevaa altakastelutekniikkaa sekoittamalla altakasteluveteen erittäin hienojakoista kalkkia ja pumppaamalla tämä kalkkisuspensio salaojaputkistoa pitkin suoraan siihen maakerrokseen, jossa haponmuodostus tapahtuu. Maaperän pH-arvo nousee ja valumavesien metallipitoisuudet laskevat.
ProPRECIKEM-hanke tähtää siihen, että tekniikka tuodaan maatalouden yleiseen käyttöön.
– Olemme vuosina 2021–2021 tehneet viljelykokeita Risöfladanin koepellolla. Tähän asti olemme keskittyneet PRECIKEM-menetelmän vaikutuksiin valumavesiin, mutta nyt haluamme nähdä, vaikuttaako viljelykerroksen alla olevan maan korkeampi pH-arvo myönteisesti myös itse viljelykasveihin, kertoo hankevetäjä Sten Engblom Yrkeshögskolan Novialta.
Vuonna 2021 tehtiin laajemmat kenttäkokeet, joissa testattiin kahta uutta asiaa. Käyttöön otettiin uusi alikasteluputkijärjestelmä ja uusi kalkkiannostelija. Tekniikka tekee kalkkisuspensiolla kastelusta entistä tehokkaamman välineen maatalouden ympäristövaikutusten torjumisessa. Tavoitteena on, että tekniikkaa voidaan käyttää Itämeren ympäristössä, missä happamia sulfaattimaita on tai voi muodostua.

Kenttäkokeisiin tarkoitettu kalkkisuspensio valmistetaan siten, että suppilon muotoinen annostelija täytetään ensin ultrahienolla kalkkikivellä. Suppilon pohjassa oleva ruuvipaketti annostelee kalkkia tasaisena virtana sekoitusastiaan, jossa kalkki sekoitetaan jokiveteen. Valmiin suspension kalkkipitoisuus on noin 6 grammaa litrassa vettä. Kuva: Sten Engblom
Viestinnällä on hankkeessa tärkeä rooli.
– Vuonna 2022 julkaisimme uudet nettisivut. Niillä on keskeinen rooli tiedonvälityksessä peruuntuneiden tapaamisten ja seminaarien jälkeisenä aikana, Engblom kertoo.
Osoitteesta http://www.precikem.eu löytyy tietoa kaikista kolmesta PRECIKEM-hankkeesta. Sivustolla on kuvattuna tehdyt kokeet ja niiden tärkeimmät tulokset. Sivuja viimeistellään parhaillaan.
Hanke on onnistunut esimerkki yhteistyön voimasta Pohjanmaalla. Novian lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana VAMK, Åbo Akademi ja Yrkesakademin i Österbotten. Tavoitteena on saada PRECIKEM-menetelmä maatalouden ympäristötukien piiriin.
Tehdyt kokeet ovat tuottaneet tärkeää tietoa, joka edistää tekniikan todellista käyttöönottoa. Kokeiden tulokset ovat muun muassa osoittaneet, että käsittely kannattaa tehdä loppukesästä tai alkusyksystä, jolloin kalkkisuspensio leviää helposti maahan eikä käsittely vaikuta kasvien juurten toimintaan.
Uusi kalkkiannostelija ja korkeammalla maanpinnassa sijaitseva uusi putkisilmukka auttavat happaman sulfaattimaan käsittelyssä entistä tehokkaammin.
– Mielenkiintoinen kehitys on myös alustavissa tuloksissa, jotka osoittavat, että typpipitoiset nestemäiset lannoitteet ovat kasvien käytössä, kun ne ruiskutetaan maahan samaan syvyyteen putkisilmukan kanssa, kertoo Engblom. Tulevaisuudessa tutkimme tarkemmin, voiko putkisilmukka toimia sekä PRECIKEM-käsittelyssä että nestemäisten lannoitteiden käyttöönotossa, kun riski typen vapautumisesta ilmakehään on suuri.
ELY-keskus palkitsee yhdessä alueen Leader -ryhmien kanssa maaseuturahaston kuluneen ohjelmakauden vaikuttavimpia kehittämis- ja yrityshankkeita. Tarkoitus on kiittää hankkeiden toteuttajia hyvästä työstä maaseutuohjelman tavoitteiden eteen sekä levittää inspiraatiota tulevalle rahoituskaudelle. ProPRECIKEM on ehdolla Ohjelmakauden Majakka -sarjassa. Ohjelmakauden Majakaksi palkitaan hanke tai yritys, joka on toiminnallaan onnistunut edistämään kestävää kehitystä tai ilmaston muutoksen hillitsemistä. Voittaja palkitaan Ohjelmakauden Onnistujat -tapahtumassa 11.2.2023.

ProPRECIKEM-hankkeen pienimuotoiset kasvatuskokeet Vaasan Risöfladanilla. Halkaisijaltaan n. 30 cm viljelyputket on upotettu lähes 2 metrin syvyyteen. Kuva: Sten Engblom

Altakastelukoe, jossa käsittelysuspensiota injektoidaan kalvopumpulla viljelyputkeen runsaan metrin syvyyteen. Kuva: Sten Engblom
Hankkeen päärahoittaja on Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. MTK:n säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Stiftelsen för Åbo Akademi ovat niin ikää olleet mukana rahoittamassa hanketta. Salaojituksen tukisäätiö on tukenut hankkeessa käytettävän tekniikan kehittämistä ja Svensk-Österbottniska Samfundet on rahoittanut infrastruktuurin Risöfladanin koepelloille.