Kotoutumisen edistämiseen panostaminen ehkäisee työvoiman hyväksikäytön mahdollisuuksia

Kotoutumislain kokonaisuudistus on ollut lausuntokierroksella keväällä 2022, ja HE 208/2022 on annettu eduskunnalle 6.10.2022. Aluehallinnon viranomaisina toimivat ja kotoutumisen alueellisesta koordinaatiosta vastaavat ELY-keskukset ovat välittäneet huolensa siitä, että laissa ei ole huomioitu riittävissä määrin työ- ja koulutusperäisiä maahanmuuttajia vaan toimenpiteet kohdistuvat pääasiallisesti kansainvälistä suojelua saaneisiin. Kotoutumislaissa tulee huomioida vahvemmin työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekarttaan asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet, ja lain toimenpiteiden tulisi tukea tiekartan tavoitteita ja ennaltaehkäistä kielteisiä ilmiöitä. Onkin toivottavaa, että asia korjataan tulevalla hallituskaudella.

Työvoiman maahanmuutossa erilaisia lähtökohtia kotoutumiselle

Työ- ja koulutusperäisten asettautumisen edistämistä ei voida eriyttää muusta kotoutumisen edistämiseen liittyvästä työstä. Ohjauksen ja neuvonnan tulee mahdollistua kaikille Suomeen saapuville heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti maahantulon syystä huolimatta. Tätä jo eduskunnalle esitettävässä kotoutumislain kokonaisuudistuksessa (HE 208/2022, 10 §) perustellusti vahvistettaisiinkin tarvetta vastaavasti kotoutumislain varsinaista soveltamisalaa laajemmalle kohderyhmälle.

Työn ja koulutuksen perusteella Suomeen saapuvien maahanmuuttajien tietouden lisääminen suomalaisesta yhteiskunnasta edistää heidän oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumista työelämässä mutta myös yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden toteutumista. Kuitenkin kotoutumista tukevia toimenpiteitä olisi hyvä kohdistaa jo ennen maahantuloa esimerkiksi työn perusteella Suomeen saapuville.

Helsingin Sanomat uutisoi 11.11.2022, että Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi avioparin ehdottomiin vankeus­rangaistuksiin ihmiskaupasta ravintola-alalla. Uutisessa nostettiin esiin jo valitettavan useasti aiemmin kohtaamamme ilmiö työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttötilanteissa: uhriksi joutuneilla työntekijöillä oli olemattomat tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja oikeuksistaan työntekijöinä. Heillä ei ollut suomen tai ruotsin kielen osaamista, ja he olivat riippuvaisia muista käytännössä kaikkien asioiden järjestämisessä.

Kotoutumislain kokonaisuudistuksessa (HE 208/2022, 25 §) esitetään osana kotoutumisohjelmaa kunnille uudeksi tehtäväksi monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestämistä, jonka tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien tietoisuutta muun muassa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä oikeuksista ja velvollisuuksista. Työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi katson tarpeelliseksi, että yhteiskuntaorientaatiojakson mukainen mutta mahdollisesti kevennetty palvelukokonaisuus kohdistettaisiin myös työperäisille Suomeen muuttaville. Ideaalinen tilanne olisi mikäli toimenpide saataisiin toteutettua jo ennen työntekijän maahan tuloa, sillä usein hyväksikäyttö tai ihmiskauppa alkaa jo lähtömaasta. Suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen edistäminen jo lähtömaassa edistäisi parhaimmassa tapauksessa Suomen ja eri alueiden vetovoimaa mutta myös vähentäisi henkilöiden hyväksikäytön mahdollisuuksia jo rekrytoinnin alkuvaiheessa sekä Suomeen tulon jälkeen. Tämä puolestaan vähentäisi resurssoinnin tarpeita työvoiman hyväksikäytön korjaavissa toimissa eri viranomaispalveluissa. Luonnollisesti tämä edistäisi asetetun Maailman parhaan maahanmuuttokokemuksen saavuttamista.

Olisi varteenotettavaa kehittää työn perusteella Suomesta oleskelulupaa hakevien riskianalyysia esimerkiksi kehittämällä Suomeen hakeutuvien profiliointia hyväksikäytön uhriksi joutumisen näkökulmasta. Näin vahvimpia kotoutumista edistäviä ja hyväksikäyttö ehkäiseviä toimenpiteitä ja resursseja voisi kohdistaa tunnistetuille riskiprofiileille.

Näkisin esimerkiksi tarpeelliseksi, että ulkomaalaislaissa ja riskiprofiloinnissa tunnistettaisiin omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt, joille myönnetään oleskelulupa Suomeen työn perusteella. Työtehtävät eivät välttämättä edellytä työntekijöiltä kielitaitoa, jolloin oleskeluluvan myöntäminen saattaa olla lainsäädännöllisesti katsottuna perusteltua. Em. henkilöiden lähtökohdat toimia täysivaltaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä ovat kuitenkin haasteelliset, kun samanaikaisesti parhaillaan ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka edellyttäisi joltain taholta em. henkilöiden kotoutumista tai kielitaitoa edistäviä toimia. On kuitenkin perusteltua tunnistaa luku- ja kirjoitustaidottomat työperäiset omana kohderyhmänään epätarkoituksenmukaisten hierarkioiden ja riippuvuussuhteiden välttämiseksi rekrytointi- ja työssäolovaiheissa.

Alue- ja paikallistasojen tiedontarve palveluiden järjestämiseksi

Kotoutumisen kokonaisuudistuksessa (HE 208/2022, 45 §) perusteluissa todetaan, että kotoutumisen edistämisen suunnittelun tulisi kattaa kunnassa asuvien, eri syistä maahan muuttaneiden erilaiset elämäntilanne ja palvelutarpeet huomioiden sekä työvoimaan kuuluvat että työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat, mukaan lukien lapset. – – Kotoutumistoimien tarpeita ja ohjautumista kotoutumista edistäviin toimiin tulee tarkastella myös väestöllisesti merkittävästi kasvavan työperäisen maahanmuuttajaväestön näkökulmasta.

Tämä on kannatettava esitys, mutta toteutuakseen paikallis- ja aluetasolla vaatii se valtakunnallisia toimenpiteitä. Tiedolla johtamisen ja palvelutarpeiden ennakoinnin haasteet paikallis- ja aluetasolla työvoiman maahanmuuton osalta ovat merkittäviä. Tarvittavaa tietoa ei ole saatavissa minkään viranomaisen toimesta – ainakaan yksiselitteisesti tai järjestelmällisesti.

Olen ymmärryksessä, että Maahanmuuttoviraston ja Digi- ja väestötietoviraston järjestelmät eivät toimi yksi yhteen siten, että olisi mahdollista tarkastella paljonko esimerkiksi työperäisiä maahanmuuttajia kunnassa asuu, tai paljonko heitä on tietyn ajan sisään kuntaan muuttanut. Jotta peruspalvelut ja kotoutumista tukevat palvelut mahdollistuisivat paikallistasolla, vaaditaan siihen tietoa kunnassa asuvista (kotikuntamerkintä) työperäisistä henkilöistä (oleskelulupa työnteon perusteella) – jota nyt ei ole edes määrällisesti saatavilla.

Työperäiset maahanmuuttajat saapuvat usein Suomeen perheenjäsenet mukanaan. Tällöin lapsille tulee mahdollistaa esimerkiksi varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Tietoa henkilöiden mahdollisesta saapumista saadaan liian myöhäisessä vaiheessa alue- ja paikallistasolle erityisesti yksityisen sektorin kansainvälisistä rekrytoinneista, mikä haastaa ennakoinnin peruspalveluissa.

Kotikunnan ja oleskeluluvan yhdistäminen on kuitenkin onnistunut Maahanmuuttoviraston uma-järjestelmän kotikuntakorvauksissa koskien kansainvälistä suojelua saavia, ja näihin tietoihin kunnillakin on pääsyoikeus. Näin ollen ei liene mahdotonta jatkokehittää mahdollisesti jo olemassa olevaa järjestelmää kattamaan myös eri perusteilla kunnassa asuvia henkilöitä, jotta kotoutumista tukevat palvelut vastaavat jokaisen kuntalaisen tarpeita maahantulon syystä riippumatta.

En voi olla myöskään nostamatta esiin huoltani aluehallintoon kohdistuvista mahdollisista uudistuksista. Kansainväliset rekrytoinnit halutaan hoitaa valtakunnallisesti ja keskitetysti, eikä aluehallinnolle olla jättämässä näissä paljoakaan roolia (HE 207/2022). Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että keskittäminen haastaa alueellis- ja paikallistasojen erityisominaisuuksien tuntemuksen, ennakoinnin mahdollistamisen, jatkuvan monialaisen viranomaisyhteistyön ylläpitämisen ja kumppanuuksien luomisen. Aluehallinnon tarvetta ei siis tule jättää huomiotta suunniteltavissa uudistuksissa tulevalla hallituskaudella.

Emine Ehrström
Kotouttamispäällikkö, Pohjanmaan ELY-keskus
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työvoiman hyväksikäytön vastaisen jaoston jäsen