ELY-keskuksen koronarahoitus auttoi yrityksiä selviytymään koronakriisissä

Koronaviruspandemian rajoitustoimet pakottivat pienen ja juuri aloittaneen Bertills & Jungin viestintäyrityksen toiminnan ylösalaisin. Yritys työllistää viisi henkilöä ja monet yrityksen asiakkaista ovat pieniä ja saaneet vakavasti kärsiä COVID-19 viruksen leviämisen hidastustoimista. Yrityksen omistajat Anna Bertills ja Linn Jung huomasivat, että ELY-keskukset myöntävät koronarahoitusta eli yrityksen kehittämisavustusta koronavirusepidemian aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille. Tuen avulla yrityksen oli mahdollista laatia uusi kehittämissuunnitelma ja siten välttyä myös työntekijöiden lomautuksilta. Yritys päätti mukauttaa toimintaansa vallitsevien olosuhteiden mukaisesti uusien suunnitelmien avulla.

Pyrimme aktiivisesti kehittämään liiketoimintaamme analysoiden vahvasti ympäröivää, ja tämän perusteella haimme tukea ELY-keskukselta, Bertills sanoo

Kehittämisavustus mahdollistaa uusia investointeja ja työskentelytapoja

ELY-keskus myönsi Bertills & Jungille kehittämisavustusta ja tuki mahdollisti yritykselle uusia viestinnällisiä työskentelytapoja. Yrityksen oli nyt mahdollista investoida enemmän koulutuksiin, jotka ovat kustannustehokkaampia heidän asiakkailleen. Yritys kehittää nyt omaa toimintaansa aloittamalla uusia projekteja ja pyrkien hyödyntämään muuttuvaa kuluttajakäyttäytymistä. Projekteissa luodaan uusia tuotteita, testataan pilotteja ja huomioidaan laajemmin yksityishenkilöitä, yritysasiakkaiden rinnalla.

Olemme erittäin kiitollisia ELY-keskuksen tarjoamasta mahdollisuudesta. Nyt meidän ei tarvitse lomauttaa henkilöstöä, vaan tuki antaa mahdollisuuden rakentaa jotain uutta ja mahdollistaa työntekijöiden työllistämisen  – teemme kaikkemme hyödyntääksemme tilaisuuden parhaalla mahdollisella tavalla, Bertills kiittää.

Matkailualalla suunnitelmat kohti tulevaa

Matkailualan yritys Lindell Travel haki Pohjanmaan ELY-keskukselta koronarahoitusta, kun kaikki myynti katosi maaliskuun puolivälissä, vain viidessä päivässä. Samalla kaikki matkat ja ajaminen loppuivat. Tällä hetkellä yrityksen kalenterissa kesäkuukaudetkin ovat tyhjillään. Tuloja ei yritykselle tule ollenkaan, mutta kustannuksia sen sijaan on sekä palkoista, vuokrista, vakuutus- ja pankkimaksuista. Yrittäjä Greger Lindell kertookin, että saatu tuki tuli käytettyä pääosin palkkoihin ja vuokraan.

ELY-keskuksen henkilökunnalta saimme erittäin hyvää henkilökohtaista apua tuen hakemisessa, Lindell kertoo.

Lindell Travel mukauttaa nyt matkavalikoimaa sen mukaan, mikä pitäisi olla mahdollista koronarajoitukset huomioiden tulevana syksynä ja talvena. Samalla yritys suunnittele, varaa matkoja ja ohjelmia vuodelle 2021, ottaen kuitenkin huomioon lentojen epävarmuuden ja asiakkaiden omat toiveet palveluista.

Odotamme, että yli 70-vuotiaat alkavat taas liikkua tavalliseen tapaan. He ovat tärkeitä liiketoiminnallemme, Lindell sanoo.

Virkamieselämää koronakriisin keskellä

Koronakriisin yhteydessä on taas tullut aika miettiä virkamiesetiikkaa. Julkisuudessa virkamiestä saatetaan kohdella kuin he olisivat täysin tietoisesti ja tahallaan käyttäneet valtaansa epätarkoituksenmukaisesti. Sosiaalisessa mediassa nostatetaan myrskyjä jatkuvalla syötöllä. Virkamieheen pyritään toisinaan vaikuttamaan niin, että hän tekisi toivotunlaisia johtopäätöksiä ja ratkaisuja. Käytännössä virkamies on kuitenkin täysin sidottu asetettuihin lakeihin ja ohjeisiin.

Max Weber esitti byrokratian ideaalimallin vuonna 1922. Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena, ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa, eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmista, kuten nepotismista. Byrokraattisen organisaation tarkoitus on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vielä nytkin, sata vuotta myöhemmin tätä oppia on syytä muistella.

Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti.

Virkamiehiin kohdistetaan näinä aikoina paljon sosiaalista painetta. Tässä kohtaa voidaan katsoa kuuluisan psykologin Solomon Aschin tutkimusta. Asch tuli tunnetuksi 1950-luvulla kokeista, jotka osoittivat, miten sosiaalinen paine saa ihmisen uskomaan selvästi väärän näkemyksen oikeaksi. Hänen klassisessa koeasetelmassaan 37 prosenttia koeasetelmassa olleista ihmisistä ei uskonut omia silmiään, vaan muutti mielipiteensä vastaamaan ryhmän muiden jäsenten mielipidettä.

Monet tahot mm. Maanpuolustuskorkeakulu ovat tutkineet ns. hybridivaikuttamista. On tullut esiin tutkimustietoa esimerkiksi siitä, että Brexitin taustalla olisi ollut hybridivaikuttamista. Hybridivaikuttamisen oveluus on siinä, että vältetään avointa fyysistä väkivaltaa ja pyritään vaikuttamaan epäsuorasti yhteiskuntaan ja sen kansalaisten asenteisiin. Hybridivaikuttamista tai ainakin tarkoitushakuista vääristelyä esiintyy meidänkin toimialan liepeillä. Sosiaalisessa mediassa esiintyy erilaisia nimimerkkejä ja hahmoja joiden takana saattaa olla ns. trolli. Sosiaalisen median algoritmi nostaa esiin asioita, joita on klikkailtu ja kommentoitu paljon, ja näin aktiivinen trolliarmeija saa itselleen toivottua näkyvyyttä. Tällaisessa paineessa voi pahimmillaan käydä niin, että Aschin koeasetelman mukaisesti tavallinen ihminen ei enää uskokaan omaa järjen ääntään, vaan alkaa uskoa ryhmän mielipidettä. Tätä ryhmän mielipidettä on voinut joku tietoisesti manipuloida väärään suuntaan. Hurjin uusi esimerkki disinformaation vaikutuksesta on 5G-verkon vandalisointi.

Noudatamme lakeja, asetuksia, ohjeita ja sääntöjä, vaikka ympärillä miten kuohuaisi. Toisaalta kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme ja sidosryhmiämme.

Meille viranomaisorganisaatioille on erityisen tärkeää se, ettemme anna erilaisten organisaation ulkopuolisten keskusteluiden tai mielipiteiden vaikuttaa omaan ajatteluumme. Noudatamme lakeja, asetuksia, ohjeita ja sääntöjä, vaikka ympärillä miten kuohuaisi. Toisaalta kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme ja sidosryhmiämme. Johdon tehtävä tässä tilanteessa on tukea ja antaa tuulensuojaa organisaatiolleen. Oikean tiedon esiintuominen ja kertaus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita kriisitilanteessa. Henkilöstön jaksamisesta on myös huolehdittava normaaliakin huolellisemmin. Avoin keskustelu ja kannustava ilmapiiri ovat psykologisen turvallisuuden peruskiviä myös kriisitilanteessa.

Timo Saari
Ylijohtaja
Pohjanmaan ELY-keskus

Ei kangistuta kaavoihin

ELY-keskukset täyttävät tänä vuonna 10 vuotta ja haluan nostaa esille tarinoita, jotka ovat syntyneet ELY-keskuksien olemassaolon alkuajoista, ja itseasiassa jo ajasta ennen vuotta 2010.

Kymmenen-, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen virkamiesvuoden aikana ovat kokeneet konkarit ehtineet nähdä alueiden toimeenpano- ja kehittämistehtävissä monenlaista liikehdintää, hiljainen tietovaranto on valtava ja se on hatunnoston paikka. Itse olen vajaan neljän vuoden aikana yrittänyt imeä itseeni tätä käytävillä ja kahvitauoilla leijailevaa hiljaista tietoa, mutta myös rohkeasti mennyttä heijastaen haastaa totuttuja toimintatapoja ja tarttua rohkeasti uusiin ja erilaisiin eteen avautuneisiin haasteisiin.

Pienessä ajassakin ehtii siis todistetusti nähdä ja kokea paljon erilaista.

Vastuualueelta toiselle en ole työtehtävissä näiden vuosien aikana näkyvästi liikehtinyt, mutta noin vuoden mittainen viivähdys johdon tuessa ei ollut pahaksi, vaan kokosi näkemystä ELY-keskuksen kolme vastuualuetta kattavasta toimintakentästä. Erilaiset työtehtävät maahanmuuttoon, työvoimakoulutuksiin ja ESR-hankkeisiin liittyen, niistä kertyneistä kokemuksista on minusta mitä parhain vakka ammentaa osaamispääomaa, vaikkakin määräaikaisissa positioissa. Kun keväällä 2016 tulin taloon, jakautui työaikani puoliksi kahdelle eri ELY-keskukselle; Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, sittemmin kokoaikaisesti eri työtehtävissä kummassakin ELY-keskuksessa ja eri paikkakunnilla. Eri työtehtävien lomassa on tullut kokeiltua työskentelyä niin yksin omassa työhuoneessa, avokonttorissa kuin etänä kotoa käsin. Pienessä ajassakin ehtii siis todistetusti nähdä ja kokea paljon erilaista.

Pienenä kuriositeettina nostettakoon esille, että ELY-keskukseen tullessani taisin itsekin puhua tulleeni TE-keskukseen ja voi sitä lyhenteiden ja järjestelmien määrää; TEM, OKM, MM, TYP, JTYPL, ESR, KIEKU, EURA, ym. ym. Nyt jo harmillisen tottuneesti itsekin käyttää tuota lyhenneviidakkoa, tosin omassa puheessani en enää ainakaan myönnä lipsahtelevan TE-keskusta.

Elinkeinot -vastuualue näyttää kuitenkin tällä hetkellä olevan minun juttuni; hankkeet, koulutukset ja työvoimapalvelujen hankinnat. Mutta muutoksen kentällä ollaan siis alati, kaavoihin ei saa kangistua – en minä, älä sinäkään.

Kirjoittaja työskentelee Pohjanmaan ELY-keskuksen Työelämä- ja osaaminen yksikössä hankekoordinaattorina, jossa työsarkana Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjaan 3; Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus kuuluvat hankkeet.

Ilmastoviisasta hoksauttamista

Olen mielestäni aina ollut tietoinen oman elämäni ympäristövaikutuksista. Näihin voidaan lukea pohdinnat millaisella autolla ajan, miten lajittelen ja missä asun. Muutama vuosi sitten muutin pieneen kerrostaloasuntoon isommasta paritalo-asunnosta. Ajattelin silloin taloudellisuutta ja käytännön helppoutta. Autoa en ole vielä vaihtanut pienempään vähäpäästöisempään. Kierrätyksen pitäisi sujua kohtuullisen hyvin. Taloyhtiössä on erilliset laatikot jätteiden lajittelulle. Näin kun asiat laittaa paperille voin todeta, että en ole tehnyt tietoisia ilmastoon liittyviä valintoja.

Nyt on tullut hoksauttamisen aika.

Edellä mainitut pohdinnat ja toimet ovat hyvinkin tuttuja meidän arkielämässä. Mutta riittääkö toteuttamisen taso nyt, kun ilmasto lämpenee entisestään ja puhutaan nopeista sääilmiöiden muutoksista sekä katastrofaalisesta muovijätteen kerääntymisestä ympäri maapalloa. Ei riitä.

Olen ilolla pannut merkille eri tahojen liikehdinnän kohti ilmastoviisaita tekoja. Mihin tahansa silmänsä mediassa kääntää, niin voi havaita, että nyt on tullut ai-ka. Nyt on tullut hoksauttamisen aika. Hoksata toimia ja hoksata toimia tiedostaen oman toiminnan ilmastovaikutukset.

Alue- ja paikallistason työhön on tarvetta panostaa enemmän ja ilmastotyötä on vietävä eteenpäin kokonaisuutena, hillinnän ja sopeutumisen sekä varautumisen näkökulmasta

Maataloudessa pohditaan viljelytapoja siltä pohjalta, mitkä niiden ilmastovaikutukset ovat. Tukipolitiikkaa valmistellaan huomioiden ja painottaen ilmastonmuu-toksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita on käynnistynyt sekä ilmastostrategia-sana alkaa jo olla tuttu monille niin kunnallisille kuin myös valtiollisille päättäjille ja eri alojen toimijoille. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana sopeutumisen seurantaryhmässä. Ryhmässä on 10 ministeriötä, tutkimuslaitoksia, kuntaliitto, SPEK, HSY ja huol-tovarmuuskeskus. Tärkeä viesti tältä ryhmältä on, että alue- ja paikallistason työhön on tarvetta panostaa enemmän ja ilmastotyötä on vietävä eteenpäin kokonaisuutena, hillinnän ja sopeutumisen sekä varautumisen näkökulmasta.

ELY-keskusten yhteistyöelimeksi perustettiin vuoden alussa ilmastoverkosto, jossa on edustaja jokaisesta ELY-keskuksesta. Verkosto on kokoontunut kaksi kertaa. Ensimmäinen kokoontuminen oli alkuvuodesta ja siinä verkostoiduttiin sekä perehdyttiin Pirkanmaan ELY-keskuksen Ilmastotiekarttahankkeeseen.

Toisessa kokoontumisessa käytiin läpi tiekarttatyötä ja koottiin kuulumiset eri ELY-keskusten ilmastonmuutokseen liittyvistä kuulumisista ja teoista. Tiekarttatyötä Pirkanmaalla on tehty ympäristövastuualueen osalta ja seuraavana ovat elinkeino- ja liikennevastuualueet. Tätä tiekarttatyötä voimme käyttää mallina omassa toiminnassamme. Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ympäristövastuualueen kanssa voimme toteuttaa Pohjanmaan ELY-keskuksen elinkeinot-vastuualueella, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla laaja-alaista ja kokonaisuuden huomioon ottavaa ilmastotyötä. Tästä on jo seurannut hyvää. Kokoonnuimme alueiden maakuntaliittojen kanssa, jonka tuloksena oli sitoutuminen yhteisen ilmasto-koordinaattorin palkkaamiseen sekä suuntana yhteinen ilmastostrategia kolmen maakunnan kesken.

Hiljentyessämme joulun viettoon, voisimme samalla muistaa maapallomme ilmastoa ja sen tarpeita. Voisimme tehdä oman ilmastostrategian. Yrittäisimme tiedostaa oman toimintamme ilmastovaikutuksia. Tähystelisimme taivaalle nähdäksemme Joulupukin ja Punakuonon lentävän kirkkaassa talvisäässä.

Toivotan ilmastoviisaita tekoja!




Päivi Hiltunen
Ylitarkastaja, Maaseutuyksikkö

Kohti kiertotaloutta ja sen yli…

Kokkola Material Week pohtii ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin


Ilmastonmuutoksen torjuminen on osa päivittäistä keskustelua ja aiheuttaa sekä yrityksissä että julkisessa toiminnassa pohdintaa siitä, miten voimme toimia vastuullisesti. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Toimivassa kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Toisaalta myöskään jo tuotettuja materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Tavoitteena on vähentää hukkaa ja hävikkiä.

Kokkola Material Week –tapahtuma marraskuun 9.-14. päivinä tuo osaltaan esiin alueen monipuolista kemian, geo-, bio- ja kiertotalouden osaamista. Se järjestetään nyt seitsemännen kerran ja tarjoaa vuosittain korkeatasoisen kattauksen tutkimus- ja kehitysnäkymistä näillä aloilla. Kokkola Material Weekistä on kehittynyt alan toimijoiden ja sidosryhmien merkittävä verkostoitumistapahtuma. Tänä vuonna avajaisseminaarissa pohditaan mm.  digitalisaation, raaka-aineiden muutoksen (epäorgaanisesta orgaaniseen), akkutuotannon sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia teollisuuteen. GeoKokkola -päivässä käsitellään mm. kaivannaisalan nykytilaa ja tulevaisuutta, johon meneillään oleva liikenteen sähköistyminen tuo oman mausteensa, kun taas Bio-Kokkola – päivän teemana ovat biomassoista saatavat lisäarvotuotteet, elintarvikkeet ja kosmetiikka sekä biojalostamot.

Kiertotaloutta käsitellään 14.11. eli  Re-Kokkola-päivänä ja aiheena on mm. teollisuusalueella muodostuvien teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen ja syntyvän jätteen vähentäminen. Erityisenä kohteena on kiertotalous energiantuotannossa sekä erittäin ajankohtainen akkujen sekä uusiutuvien materiaalien kiertotalous. Päivän aikana käsitellään niin kiertotaloutta metallien jalostuksessa kuin kiertotalouden uusia prosesseja veden ja jäteveden käsittelyssä.

Päivien aikana kuullaan yhteensä n. 50 alan tutkijan, yrittäjän ja toimijan puheenvuoroa. Material Week tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden niin yritysten edustajille, päättäjille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille tulla kuulemaan uusimpia innovaatioita ja tutkimuksia. Tapahtuma on yksi vetovoimatekijä osaavan työvoiman houkuttelussa alueelle. Kaikki tapahtumat ovat avoimia ja ilmaisia, ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.materialweek.fi. Tervetuloa!

Anne Pesola
toimitusjohtaja
Kokkolanseudun Kehitys Oy

Välitä viljelijästä – projekti tukee maatalousyrittäjiä haasteellisissa elämäntilanteissa

Elämä on taistelua – sen sain kokea, kun opiskelin agrologiksi ja suoritin tilaharjoitteluani. Kun hien virratessa taistelin tilan töiden kanssa, minun rakas harjoitteluisäntäni sai monta kertaa muistuttaa minua siitä, että elämä on taistelua. Nykyään monta vuotta myöhemmin, minulla on suuri etuoikeus saada työskennellä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) projektissa Välitä viljelijästä, ja olen saanut monta kertaa todeta, että näin todellakin on. Elämä on taistelua! Kun tavoitteena on, että työstä tulee hyvä, sitä ponnistelee ja tekee lujasti töitä yötä päivää. Sitten voi kuitenkin tapahtua jotain yllättävää. Jotain, mikä muuttaa tilanteen tilalla tai omassa elämässä aivan toiseksi.

Miksi viljelijä on se, joka tekee eniten, mutta loppuvaiheessa hän saa vähiten, ja jota lisäksi esim. ilmastokeskustelussa pidetään lurjuksena?

Ihailen viljelijöiden taisteluhenkeä, että he erilaisista vastoinkäymisistä ja monissa tapauksissa erittäin huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta jaksavat katsoa eteenpäin ja tuntea itsensä ylpeiksi siitä, mitä he tekevät. Kerran, jos toisenkin, olen joutunut ihmettelemään, että on todella kummallista, miksei viljelijöidemme työtä täällä Suomessa arvosteta enempää? Miksi viljelijä on se, joka tekee eniten, mutta loppuvaiheessa hän saa vähiten, ja jota lisäksi esim. ilmastokeskustelussa pidetään lurjuksena? Tämä saa minut surulliseksi, vihaiseksi,ja erittäin harmistuneeksi! Tämä on projektin aikana konkretisoitunut minulle monta kertaa – työlläni on merkitystä! Suomalaisen viljelijän taloudelle ja sille, kuinka suomalainen viljelijä voi.

Juuri siksi tämä projekti on niin uskomattoman tärkeä, että kentällä on joku, joka eri tavoin, maanviljelijän ehdoilla ja tilan tarpeiden mukaan, todella välittää viljelijästä, sillä sen on suomalainen viljelijä ansainnut!

Monta kertaa olen tuntenut itseni riittämättömäksi. Kuinka voisin auttaa tätä viljelijää, tätä perhettä heidän ongelmissaan? Puhumalla maanviljelijöiden kanssa ja kuuntelemalla heitä sekä muita osallisia, keventämällä taakkaa heidän hartioillaan. Olen huomannut, että useimmat kokevat saavansa apua. Ja kartoittamalla tilan tilanteen, miettimällä yhdessä, kuinka mennä eteenpäin. Mitä asiantuntijoita tarvitaan tämän tilanteen ratkaisemiseks ja näin olemme päässeet pienen tärkeän askeleen eteenpäin! Juuri siksi tämä projekti on niin uskomattoman tärkeä, että kentällä on joku, joka eri tavoin, maanviljelijän ehdoilla ja tilan tarpeiden mukaan, todella välittää viljelijästä, sillä sen on suomalainen viljelijä ansainnut!

Apua nopeasti

Minua ilahduttaa kovasti, että hallitus on myöntänyt lisärahoitusta Välitä viljelijästä -projektille, jotta viljelijöillä olisi mahdollisuus helposti saatavalla ja yksinkertaisella tavalla tarttua ongelmiinsa ja haasteisiinsa. Siitä kun projekti tammikuussa 2017 alkoi, on tapahtunut paljon ja parannuksia tehty: Välitä viljelijästä -verkosto on aloittanut toimintansa, kun huomattiin, että kaikilla organisaatioilla on suuri tarve saada toimiva verkosto asioissa, jotka koskevat viljelijöiden vointia ja jaksamista.

Itse tiloilla tapahtuu paljon ja muutokset niillä ovat joissain tapauksissa suuria. Monet tilat valitsevat lopettamisen tai ovat eri syistä pakotettuja siihen, että lopettavat toimintansa tai lopettavat esim. eläintenpidon. Tämä aiheuttaa usein sen, että toinen tai molemmat yrittäjät ovat siinä tilanteessa, että yhtäkkiä ollaan työnhakijoina. Tämän vuoksi on myös Välitä viljelijästä -projekti yrittänyt, ja nykyään myös vakiinnuttanut, yhteistyön TE-toimiston kanssa. Sen puoleen tulee kääntyä, kun on työnhakija. Suoran kontaktin avulla on helpompi saada kiinni oikeat ihmiset ja oikeat paperit täytetyiksi. Tämä koskee kaikkia organisaatioita, joiden kanssa yhteistyö on aloitettu. On myös hienoa, että Pohjanmaan ELY-keskus tulee mukaan verkostoon. Yhdessä meistä voi tulla parempia avun antajia ja löytää oikea apu pohjalaisille viljelijöille.

MELA on hankevetäjänä Välitä viljelijästä -projektissa ja sillä on edustus koko Suomessa. Tietyillä alueilla MTK vetää vastaavaa projektia, mutta koko maassa on hankkeita, jotka tähtäävät viljelijöiden hyvinvointiin. Omaan toiminta-alueeseeni kuuluvat Pohjanmaa, Ahvenanmaa ja muut Suomen ruotsinkieliset alueet. Yhteydenottoja on tullut yllättävän paljon ja palaute niiltä, jotka ovat ottaneet yhteyttä projektityöntekijään, on ollut hyvin myönteistä.  Kynnys ottaa yhteyttä tulee olla ja on hyvin matala. Puhelinsoitto, viesti tai sähköposti ja mietimme asiaa yhdessä ja päätämme, kuinka etenemme. Mitä aikaisemmin ryhtyy selvittämään ongelmiaan ja haasteitaan, sitä paremmat edellytykset ovat olemassa, että löytyy hyvä ratkaisu!


Susann Rabb
Projektityöntekijä
050 331 9056
susann.rabb@mela.fi

Yhteishankinta on hyvä työkalu, kun yrityksellä on rekrytointiongelmia

Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on hyvä työllisyystilanne. Työttömyys on matala, mutta tämän vuoksi rekrytointi ei suju yhtä helposti kuin aiemmin. Monet yritykset ovat varmasti huomanneet tämän tavalla tai toisella.

Onneksi on olemassa työkaluja, joita voidaan käyttää tilanteissa, jolloin ei yksinkertaisesti vain ole vapaata työvoimaa työtehtäviin. Pohjanmaan TE-toimistossa pidetään huolta siitä, että alueen yritykset kasvavat ja voivat hyvin. Työvoiman puute on kasvun este ja sen vuoksi teemme tämän asian kanssa kovasti töitä yhdessä alueemme yritysten kanssa. On tärkeää huolehtia siitä, että meillä on hyvä koulutustarjonta, joka vastaa yritysten tarpeisiin, ja että koulutukset todella vastaavat myös työmarkkinoiden tarpeita. Seuraamme yrittäjiltä tulevia viestejä ja sovitamme koulutustarjontaa tarpeiden mukaan.

Rekrytointikoulutus antaa opiskelijoille juuri sen ammattitaidon, mitä työnantaja tarvitsee

Kiireellisiin työvoimatarpeisiin meillä on toinen työkalu, ns. yhteishankintakoulutukset, joissa yritys ja ELY-keskus jakavat koulutuksen kustannukset ja yritys saa koulutuksen, joka sopii juuri heidän tarpeisiinsa.

Rekrytointikoulutus on räätälöity yrityksen tarpeisiin. Ei ole olemassa kahta samanlaista koulutusta. Tämä tekee työstäni haastavan ja mielenkiintoisen.

Olen työskennellyt räätälöityjen koulutusten (yhteishankintakoulutusten) parissa monta vuotta. Viihdyn, kun saan ratkaista ongelmia yhdessä yrittäjän kanssa. Rekrytointikoulutus on räätälöity yrityksen tarpeisiin. Ei ole olemassa kahta samanlaista koulutusta. Tämä tekee työstäni haastavan ja mielenkiintoisen. Olen työskennellyt rekrytointien parissa monella eri alalla, niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Olen oppinut paljon matkan varrella, millaisia eri ammatit ovat. Mitä kirjansitoja tekee? Mitä pitää osata voidakseen työskennellä venealalla? Mitä vaaditaan, jotta voisi työskennellä trukinkorjaajana, kattopeltiseppänä, kaapeliasentajana, sorvaajana, hitsaajana tai kuinka käsitellään neulekonetta? Kuinka ihmisestä tulee hyvä liikennesuunnittelija? Mitä turvallisuusvartijan pitää osata ja kuinka maatalouskoneita kootaan? Kuinka rakennetaan vene? Kaiken tämän olen saanut oppia, jotta voisin auttaa erilaisia yrityksiä rekrytoinnissa.

Olen käynyt sipsitehtaissa, muovitehtaissa, snackstehtaissa, makkaratehtaissa ja salaattitehtaissa. Olen oppinut, millaista henkilökuntaa tarvitaan, jotta homma toimii. On tärkeää vierailla yrityksissä, jotta pystymme tarjoamaan sellaista räätälöityä koulutusta, joka sopii juuri kyseiselle yritykselle.

Rekrytointikoulutus on koulutusmuoto, joka sopii
useimpiin tapauksiin ja useimmille yrityksille.

Räätälöity on sana, joka asettaa joustavuudelle korkeat vaatimukset. Rekrytointikoulutus on koulutusmuoto, joka sopii useimpiin tapauksiin ja useimmille yrityksille. Se on lyhyt ja nopea koulutus, ja se annetaan työtehtävää varten. Tämän vuoksi me voimme vastata nopeasti rekrytointitarpeeseen. Näin yritys saa uutta työvoimaa nopeasti ja meillä on mahdollisuus kouluttaa henkilöitä uudelleen alalta toiselle. Räätälöity tarkoittaa myös sitä, että ei ole väliä kielellä, kansallisuudella tai muulla, vaan koulutamme sen henkilön, jonka yritys haluaa palkata ja niihin työtehtäviin, joita tarjotaan.

Mitä se sitten tarkoittaa yritykselle? Miksi rekrytointikoulutus on varteenotettava vaihtoehto? Ensimmäinen ja tärkein asia on, että riskejä ei juuri ole. Suurin riski on, että löytää sellaisa henkilöitä, jotka voivat oppia tekemään koulututen työn. Odotamme, että yritys kouluttaa ne henkilöt, jotka he todella voivat ajatella palkkaavansa ja näin olemme saaneet hyviä hakijoita rekrytointikoulutukseen. Silloin on aina työ odottamassa ja tämä houkuttelee monia hyviä hakijoita. Yrittäjä tekee valinnan ja työhaastattelu pidetään ennen kuin koulutus alkaa.

GS System Kokkolassa on kasvava yritys. He ovat käyttäneet rekrytointikoulutusta monta kertaa. Kuvassa näemme yrittäjä Anders Slotten yhdessä Rami Hirviniemen kanssa, joka on käynyt rekrytointikoulutuksen ennen kuin hän sai työpaikan yrityksestä.
Kuva: Österbottens Tidning/Sofia Grankull
Jotta rekrytointikoulutus toteutuisi, tarvitaan kouluttaja, joka pystyy räätälöimään tarvittavan koulutuksen. Max Hagström Osuvakoulutus Oy:stä on yhteistyökumppani, joka on hoitanut monta rekrytointikoulutusta, mm. GS Systemin rekrytoinnit.
Kuva: Österbottens Tidning/Sofia Grankull

Täsmäkoulutuksella voidaan kouluttaa yrityksen nykyistä henkilökuntaa

Yritykset TE-toimiston alueella haluavat kehittyä ja kasvaa. Kansainvälistyminen ja vienti ovat Pohjanmaan vahvuuksia ja tämä antaa meille elinvoimaisia yrityksiä. Yrityksissä on myös käynnissä kehittämisprojekteja, jotka voivat johtaa siihen, että yrityksissä syntyy koulutustarvetta. Täsmäkoulutus on tarkoitettu niihin tilanteisiin, jolloin nykyisen henkilöstön osaaminen ei riitä saavuttamaan yrityksen kasvutavoitteita.

Täsmäkoulutusta voidaan myöntää, jos perustelut ovat hyvät. Sitä ei myönnetä kaikkiin henkilöstökoulutuksiin, vaan oltava olemassa kehittämissuunnitelma ja koulutuksen tulee turvata työpaikat. Tämän tyyppistä koulutusta on tavallisesti käytetty yhdessä rekrytointikoulutuksen kanssa, koska kasvu tuo mukanaan myös tarpeen rekrytoida uutta henkilökuntaa.

Kiinnostuitko? Me annamme tietoa ja tulemme mielellään myös käymään. Yhteishankinta saattaa olla juuri oikea työkalu yrityksellesi, mutta se on myös erinomainen mahdollisuus työnhakijalle, joka haluaa löytää työtä tai vaihtaa alaa.

Mukavaa syksyä,
Rose-Marie

Rose-Marie Lillmangs toimii Pohjanmaan TE-toimiston yrityspalveluiden asiantuntijana.

Tulevaisuus kuuluu nuorille

Pohjalaisilla nuorilla on paljon ajatuksia siitä, millainen Pohjanmaan vientirannikko on alueena ja millaisia asioita tulevaisuudessa tulisi alueen houkuttelevuuden ja menestyksen takaamiseksi tehdä. Jotta nuorten ääni pääsisi kuuluviin, järjestää Pohjanmaan ELY-keskus yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa nuorten vaikuttamistapahtuman Ostrobothnian Young Talk 2019: Passion for Future. Tapahtuma järjestetään 7.8.2019 Wasa Future Festivalin avaustapahtumana.

Nuoret Innovaattorit Wasa Innovation Centerin portailla.

Tapahtumassa nuoret pääsevät keskustelemaan elinkeinoelämän, kuntien, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin edustajien kanssa alueen tulevaisuudesta, työmahdollisuuksista, kansainvälisyydestä ja hyvinvoinnista. Eri alojen edustajat ovat mukana aloittamassa ja tukemassa keskusteluja, mutta painoarvo on kuitenkin nuorissa ja heidän näkemyksissään. Jokainen tapahtumaan osallistuva voi osallistua myös keskusteluihin näppärästi omalta puhelimeltaan.

Sanni Palosaari (vasen), Valtteri Thodén, Anniina Syrjälä, Emmi Ruuskanen, Robin Blomberg, Olivia Risberg ja Daniela Ilomäki ovat olleet kesäkuun Pohjanmaan ELY-keskuksen Nuoret Innovaattorit.
Tapahtuma on nuorilta nuorille.

Tapahtumaa ovat suunnitelleet ELY-keskuksella kesäkuussa työskennelleet Nuoret Innovaattorit (Young Innovators), seitsemän 17-vuotiasta kesätyöntekijää. Nuoria ovat tukeneet tapahtuman suunnittelussa ELY-keskuksen korkeakouluharjoittelijat sekä ELY:n asiantuntijat. Tapahtuman taustalla vaikuttavat ELY-keskuksen kasvupalvelupilotit Talent Coastline ja NordicHub. Molemmat ovat ekosysteemejä, joiden tarkoituksena on kehittää alueen kansainvälisyyttä. Talent Coastline keskittyy kansainvälisten osaajien työllistymisen parantamiseen alueella, NordicHub taasen pohjoismaiseen yhteistyöhön ja viennin kehittämiseen. Kaikkiaan tapahtumassa käsiteltävät teemat ovat monipuolisia ja nuoria kiinnostavia.

Nuorissa on tulevaisuus ja on erittäin tärkeää antaa heille mahdollisuus vaikuttaa, tehdä ja oppia.

Marja-Riitta Vest, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja

Illan ja keskustelujen päätteeksi tapahtumassa saadaan nauttia Maustetyttöjen ja Bubbelin keikasta. Molemmat esiintyjät edustavat osaltaan illan teemoja yhteiskunnallisilla sanoituksillaan ja nuorten äänellä puhuvina artisteina.

Maustetytöt esiintyvät Ostrobothnian Young Talkissa.

Maustetyttöjen Anna ja Kaisa Karjalainen ovat kertoneet, että musiikin aiheet tulevat urbaanista ympäristöstä ja oman ja lähipiirin arkisesta elämästä. Yleisö pystyy bändin mukaan samaistumaan huonovointisuuteen ja epäonnistumiseen. Helposti samaistuttava ja rosoinen soundi tekevät Maustetyttöjen musiikista omalaatuista ja vaivatonta. Bubbelin musiikissa yhdistyvät iloisesti erilaiset musiikkigenret, mutta Maustetyttöjen biisien tapaan sanoituksissa käsitellään erilaisia tavanomaisiakin arjen haasteita. Bubbelin musiikista jää kuitenkin kuulijalle positiivinen fiilis, erityisesti letkeiden ja rentojen reggae-tyylisten rytmien vuoksi.

Bubbeli päättää illan rennoilla rytmeillä.

Lähteet:
Alkuvuoden musiikki-ilmiö Maustetytöt: “Tästä ei ole suunta kuin alaspäin”
Kaksi naista ja rumpukone
Bubbeli gör musik på två språk – nu aktuell med låten Mååhe
Åboartisten “Bubbeli” sjunger live i Vasa – Michele Uccheddu kör ett DJ-set

Carbon Action edelläkävijänä edistämässä maatalousmaan hiilensidontaa Suomessa

Hiilensidonta ja sen mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta ovat nousseet vahvasti esiin ilmastokeskustelussa myös Suomessa. Tämän osoittaa viimeistään sen nouseminen tuoreen hallitusohjelman tavoitteisiin. Näissä tavoitteissa yhdeksi hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseen tähtääväksi toimenpiteeksi onkin valittu maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen.

Parasta hiiliviljelyssä on monihyötyisyys.

Baltic Sea Action Groupin aloittamassa Carbon Action -hiilensidontahankkeessa nämä tavoitteet ovat hyvin tuttuja. Hankkeessa tehdään nyt jo täysillä töitä hiiltä peltomaahan varastoivien viljelykäytäntöjen ja hiilen varastoitumisen tieteelliseksi todentamiseksi. Ilmatieteen laitos koordinoi hankkeeseen sisältyvää tieteellistä tutkimusta. Carbon Action toimii sidosryhmiä tehokkaasti yhdistävänä alustana ja mukana onkin muun muassa monia eri alojen huippututkijoita, sata suomalaista maatilaa, rahoittajia ja joukko yrityksiä.

Pelkkä tutkimus ei riitä – viljelijät tärkeässä roolissa

Carbon Actionin toiminnassa on alusta asti ollut ehdottoman tärkeää tuoda tieteellinen tutkimus ja käytännön viljely lähelle toisiaan. Hiiltä varastoivien viljelykäytäntöjen testaamisessa ja hiilensidonnan toteutumisessa ratkaisijoiden asemassa ovat nimenomaan viljelijät. Pilotin viljelijäyhteistyössä testataan erilaisia hiiltä maahan sitovia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelykäytäntöjä eli hiiliviljelykäytäntöjä sadalla mukaan lähteneellä maatilalla. Tuloksia hiilen sidonnan onnistumisesta arvioidaan mm. maanäytteiden avulla.

Hiiliviljelykäytäntöjä ovat muun muassa kasvipeitteisyyden lisääminen, maan muokkauksen ja mineraalisten lannoitteiden vähentäminen, lannan, orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden käyttö sekä viljelykasvivalikoiman ja viljelykierron monipuolistaminen. Tavoitteena on yhteyttämistä lisäämällä ja maaperän kuntoa parantamalla lisätä maaperään päätyvän hiilen määrää.

Hiilensidontaa voidaan tutkia maanäytteiden avulla.

Parasta hiiliviljelyssä on kuitenkin monihyötyisyys. Käytännöillä ei vain pyritä sitomaan hiiltä ilmakehästä, vaan ne myös parantavat ja ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä edistävät luonnon monimuotoisuutta. Hiiltä sitova maaperä sitoo myös paremmin ravinteita, jolloin ravinnepäästöt vesistöihin vähenevät. Peltomaa on maataloudessa erittäin tärkeä tuotannontekijä ja sen kuntoon panostaminen kannattaa.

Yrityksiä tarvitaan myös

Yritysten osallistuminen Carbon Actioniin on keskeistä hankkeen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Liiketoiminnalla voidaan nopeuttaa tarvittavien muutosten aikaansaamista ja viedä viestiä kuluttajille. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että yrityksen hankintakriteereihin viedään Carbon Action -oppeja hiilensidonnan edistämiseksi ja tuotteiden kestävyyden parantamiseksi. Yritys voi myös kouluttaa sopimusviljelijöitään ja henkilöstöään osaamisen vahvistamiseksi. Carbon Action yritysalustalla ovat tällä hetkellä Altia, Apetit, S-ryhmä ja Valio ja uusia on tulossa.

Ratkaisu ilmastonmuutokseen ja Itämeren ravinnekuormitukseen löytyy jalkojemme alta!

Hiilensidonnalla ravinnepäästöt vesistöihin vähenevät.

Carbon Action -tiedeyhteisö tarvitsee myös niin viljelijöiden kuin yritystenkin apua ja laajaa kokemuspohjaa, jotta tiede voisi tuottaa käytännössä toteutettavia ratkaisuja. Yhteistyö tutkijoiden, viljelijöiden ja yritysten välillä on siksi hankkeen keskeisiä toimintaperiaatteita.

Ratkaisu sekä ilmastonmuutokseen että Itämeren ravinnekuormitukseen löytyy siis jalkojemme alta! Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei riitä enää pelkkä päästöjen vähentäminen, vaan samanaikaisesti tarvitaan keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Carbon Actionista onkin jo kasvanut yhteistyöalusta maatalouden hiilen varastoinnin tutkimiselle ja edistämiselle ja työ jatkuu. Jos haluat kuulla lisää hankkeesta, saat mielellään olla yhteydessä meihin.

Laura Höijer
sisältöjohtaja BSAG
laura.hoijer@bsag.fi

Michaela Ramm-Schmidt
yritysyhteistyön johtaja BSAG
michaela.ramm-schmidt@bsag.fi

Powered by WordPress.com.

Up ↑

Create your website at WordPress.com
Get started