Carbon Action edelläkävijänä edistämässä maatalousmaan hiilensidontaa Suomessa

Hiilensidonta ja sen mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta ovat nousseet vahvasti esiin ilmastokeskustelussa myös Suomessa. Tämän osoittaa viimeistään sen nouseminen tuoreen hallitusohjelman tavoitteisiin. Näissä tavoitteissa yhdeksi hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseen tähtääväksi toimenpiteeksi onkin valittu maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen.

Parasta hiiliviljelyssä on monihyötyisyys.

Baltic Sea Action Groupin aloittamassa Carbon Action -hiilensidontahankkeessa nämä tavoitteet ovat hyvin tuttuja. Hankkeessa tehdään nyt jo täysillä töitä hiiltä peltomaahan varastoivien viljelykäytäntöjen ja hiilen varastoitumisen tieteelliseksi todentamiseksi. Ilmatieteen laitos koordinoi hankkeeseen sisältyvää tieteellistä tutkimusta. Carbon Action toimii sidosryhmiä tehokkaasti yhdistävänä alustana ja mukana onkin muun muassa monia eri alojen huippututkijoita, sata suomalaista maatilaa, rahoittajia ja joukko yrityksiä.

Pelkkä tutkimus ei riitä – viljelijät tärkeässä roolissa

Carbon Actionin toiminnassa on alusta asti ollut ehdottoman tärkeää tuoda tieteellinen tutkimus ja käytännön viljely lähelle toisiaan. Hiiltä varastoivien viljelykäytäntöjen testaamisessa ja hiilensidonnan toteutumisessa ratkaisijoiden asemassa ovat nimenomaan viljelijät. Pilotin viljelijäyhteistyössä testataan erilaisia hiiltä maahan sitovia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelykäytäntöjä eli hiiliviljelykäytäntöjä sadalla mukaan lähteneellä maatilalla. Tuloksia hiilen sidonnan onnistumisesta arvioidaan mm. maanäytteiden avulla.

Hiiliviljelykäytäntöjä ovat muun muassa kasvipeitteisyyden lisääminen, maan muokkauksen ja mineraalisten lannoitteiden vähentäminen, lannan, orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden käyttö sekä viljelykasvivalikoiman ja viljelykierron monipuolistaminen. Tavoitteena on yhteyttämistä lisäämällä ja maaperän kuntoa parantamalla lisätä maaperään päätyvän hiilen määrää.

Hiilensidontaa voidaan tutkia maanäytteiden avulla.

Parasta hiiliviljelyssä on kuitenkin monihyötyisyys. Käytännöillä ei vain pyritä sitomaan hiiltä ilmakehästä, vaan ne myös parantavat ja ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä edistävät luonnon monimuotoisuutta. Hiiltä sitova maaperä sitoo myös paremmin ravinteita, jolloin ravinnepäästöt vesistöihin vähenevät. Peltomaa on maataloudessa erittäin tärkeä tuotannontekijä ja sen kuntoon panostaminen kannattaa.

Yrityksiä tarvitaan myös

Yritysten osallistuminen Carbon Actioniin on keskeistä hankkeen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Liiketoiminnalla voidaan nopeuttaa tarvittavien muutosten aikaansaamista ja viedä viestiä kuluttajille. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että yrityksen hankintakriteereihin viedään Carbon Action -oppeja hiilensidonnan edistämiseksi ja tuotteiden kestävyyden parantamiseksi. Yritys voi myös kouluttaa sopimusviljelijöitään ja henkilöstöään osaamisen vahvistamiseksi. Carbon Action yritysalustalla ovat tällä hetkellä Altia, Apetit, S-ryhmä ja Valio ja uusia on tulossa.

Ratkaisu ilmastonmuutokseen ja Itämeren ravinnekuormitukseen löytyy jalkojemme alta!

Hiilensidonnalla ravinnepäästöt vesistöihin vähenevät.

Carbon Action -tiedeyhteisö tarvitsee myös niin viljelijöiden kuin yritystenkin apua ja laajaa kokemuspohjaa, jotta tiede voisi tuottaa käytännössä toteutettavia ratkaisuja. Yhteistyö tutkijoiden, viljelijöiden ja yritysten välillä on siksi hankkeen keskeisiä toimintaperiaatteita.

Ratkaisu sekä ilmastonmuutokseen että Itämeren ravinnekuormitukseen löytyy siis jalkojemme alta! Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei riitä enää pelkkä päästöjen vähentäminen, vaan samanaikaisesti tarvitaan keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Carbon Actionista onkin jo kasvanut yhteistyöalusta maatalouden hiilen varastoinnin tutkimiselle ja edistämiselle ja työ jatkuu. Jos haluat kuulla lisää hankkeesta, saat mielellään olla yhteydessä meihin.

Laura Höijer
sisältöjohtaja BSAG
laura.hoijer@bsag.fi

Michaela Ramm-Schmidt
yritysyhteistyön johtaja BSAG
michaela.ramm-schmidt@bsag.fi

Advertisements

Tulevaisuuden ruoka

Tulevaisuuden ruokatrendeissä korostuvat sekä oma että ympäristön hyvinvointi, elämykset ja arjen helppous. Raaka-aineiden ja tuotteiden pitää olla helposti saatavilla, valmistettavissa ja nautittavissa. Haluamme syödä maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Sitä paitsi yhdistetään ruokaan myös hemmotteluhetkiä ja glamouria. Kuluttajat haluavat yhä enemmän ilmaista itseään ruoan avulla ja ruoka on monelle tärkeä väline kertoa omista arvoista ja identiteetistä. Syöminen on myös sosiaalinen tapahtuma ja ulkona syöminen on suositumpaa kuin koskaan. Ruoan yhteisöllisyys näkyy sosiaalisessa mediassa, jossa moni jakaa ateriansa ystävien kanssa. Nykyään moni korvaa yhden tai useamman päivän aterian välipaloilla. Uusista ilmiöistä ja ruokatrendeistä huolimatta tulemme todennäköisesti tulevaisuudessakin nauttimaan myös tavallisesta kotiruoasta, kuten lihapullista ja perunamuusista.

Kuluttajia kiinnostavat tuotteiden tuoreus ja ekologisuus

Vihreät arvot, eettisyys ja pieni hiilijalanjälki ovat puhuttaneet meitä ruoan ympärillä jo pitkään. Ilmastonmuutos haastaa ruoantuotantoa. Lihalle löytyy vaihtoehtoisia tuotteita ja vegaanien tuotevalikoima kasvaa koko ajan. Lihan kulutus lisääntyy maailmassa, mutta ilmastonmuutoksen ja väestön kasvun vuoksi punaisen lihan saatavuus voi heikentyä ja hinta voi nousta. Lihasta voi tulla luksustuote, jota syödään vain harvoin ja erilaiset kasvisruokavaliot, kuten fleksitarismi, eli osa-aikainen kasvissyönti lisäävät suosiotaan. Ilmastosyistä kasvisproteiinien suosio kasvaa ja uusia kasvipohjaisia proteiinituotteita tulee jatkuvasti markkinoille.

Lihasta voi tulla luksustuote.

Hyvinvointi ja terveyden ylläpitäminen ovat megatrendejä niin Suomessa kuin muualla. Ihmiset haluavat huolehtia itsestään. Kuluttajia kiinnostaa tuotteiden tuoreus, luonnollisuus, ravitsemuksellisuus, ekologisuus ja hyvät bakteerit. Puhdas ruoka eli Clean Eating on kasvava ruokatrendi. Kun puhutaan puhtaasta ruoasta, tarkoitetaan   sellaisia ruokia, jotka ovat mahdollisimman paljon alkuperäisessä muodossaan. Ruokavaliosta jätetään pois muun muassa prosessoitu ruoka, nopeat hiilarit ja huonot rasvat. Sen sijaan syödään tuoreita, puhtaita ja mahdollisimman käsittelemättömiä ruokia. Monelle se tarkoittaa myös lisäaineiden karsimista. Food-swap on toinen kasvava ruokatrendi. Se tarkoittaa raaka-aineiden korvaamista terveellisemmillä, esimerkiksi kukkakaalista valmistettu pizzapohja. Täsmähyvinvointi on suhteellisen tuore ilmiö. Kiinnostus ravinnon ja terveyden vuorovaikutukseen lisääntyy ja ihmiset haluavat yhä enemmän syödä ruokaa, jonka ravintosisältö on räätälöity yksilön terveystarpeisiin. Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, eri DNA ja erilainen bakteerikanta. Näiden pohjalta algoritmit voivat laskea, millainen ruoka sopii juuri sinulle tai mitä sinä tarvitset.

Ruokavaliolla voi edistää terveyttä ja pelastaa maailman

Terveyttä edistävä ruoka ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat jo tänään suuren mielenkiinnon kohteina. Ihmiset käyttävät mm. kolesterolia ja verenpainetta alentavia sekä vatsa-ja hammasystävällisiä tuotteita. Esimerkkeinä voidaan mainita Ksylitoli, Benecoli ja Gefilus. Monet noudattavat terveyssyistä gluteenitonta, laktoositonta tai FODMAP-ruokavaliota.  Vatsan hyvinvointi on megatrendi. Kaura näyttää olevan ratkaisu moneen ongelmaan. Kaurasta voidaan myös valmistaa erilaisia liha- ja maitotuotteita korvaavia elintarvikkeita. Planetaarinen ruokavalio on uusinta uutta eli dieetti, jossa huomioidaan sekä ihmisten terveyteen liittyviä asioita, että maapallon pelastamiseen vaikuttavia tekijöitä. Luomun ohella myös muut ekologiset tuotantotavat, kuten lähituotettu ruoka, kestävän kehityksen ruoka ja muut ympäristöarvoilla markkinoitavat elintarvikkeet kasvattavat suosiotaan.

Uudet teknologiat keskiössä tulevaisuuden ruuan kasvattamisessa

Koko maailmassa noin kolmasosa kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa. Tavoitteena on, että syömiskelpoista ruokaa ohjataan takaisin ruokaketjuun. Tulevaisuudessa ruokaostoksia ja aterioita täytyy suunnitella tarkemmin ja tähteitä täytyy hyödyntää paremmin sekä kotitalouksissa että muualla. Jo nyt hävikkiruoan suosio kasvaa ja syntyy aivan uusia yrityksiä ja kulutuskäytäntöjä sekä uusia ruokakonsepteja hävikkiruoan ympärille.

Tulevaisuudessa kuluttajan lautaselle ilmestynee myös enemmän laboratoriossa tehtyä ruokaa kuten kudoskasvatettua lihaa, jonka hiilijalanjälki on pienempi kuin tavallisen lihan.

Maailman kasvavalle väestölle tarvitaan lisää ruokaa. Tulevien ruokahaasteiden ratkaisemisen keskiössä ovat sekä uudet teknologiat että kuluttajat. Ruokaa voidaan tuottaa myös ilman peltoja. Uudet viljelymenetelmät, esimerkiksi vesi- ja vertikaaliviljely, vähentävät tarvittua maapinta-alaa ja soluviljelmissä voidaan myös kasvattaa ravintoa erilaisista sivuvirroista. Suomalaisten tutkijoiden kehittämällä menetelmällä on jopa onnistuttu tuottamaan ruoan raaka-ainetta pelkästään ilmasta ja auringonvalosta.  Tulevaisuudessa kuluttajan lautaselle ilmestynee myös enemmän laboratoriossa tehtyä ruokaa kuten kudoskasvatettua lihaa, jonka hiilijalanjälki on pienempi kuin normilihan. Uusia proteiinin lähteitä saadaan muun muassa sienistä ja levistä, ja geenitekniikan avulla voidaan tuottaa eläinproteiineja mikrobien avulla. Hyönteisistäkin voi valmistaa ruokaa ja markkinoilla on jo tänään paljon hyönteispohjaisia elintarvikkeita. Sirkkaleipä lanseerattiin jo vuonna 2017. Vaikka teknologia lisääntyy, oikean ruoan merkitys ei häviä lähiaikoina, mutta jo nyt syömme paljon sellaista, josta emme olleet kuulleetkaan muutama vuosi sitten. Tulevaisuuden ruoka voi olla vielä ihmeellisempää

Maaseutuyksikön päällikkö
Harriet Hermans
Pohjanmaan ELY-keskus

Yritys ei kasva tyhjiössä

Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kevään aikana organisoitu Team Finland -toimintaa aiempaa systemaattisemmaksi. Team Finland Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan palveluverkostoon kuuluvat Pohjanmaan ELY-keskus, TE-toimisto, Business Finland, Finnvera ja Viexpo. Yhteistyötä tehdään laajan verkoston kanssa, johon kuuluvat muun muassa alueen elinkeinoyhtiöt, koulutusorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt ja kaupungit. Team Finland -toimijoilla on käytössä monenlaisia työkaluja, joiden avulla autetaan alueen yrityksiä menestymään, kasvamaan ja kansainvälistymään. Yrityksen kehittämisavustus, erilaiset maaseudun yritystuet, Tempo, Innovaatioseteli, messuavustus, täsmä- ja rekrytointikoulutus ja palkkatuki ovat esimerkkejä näistä monista ja tärkeistä instrumenteista, joita henkilöstöllä on käytössä.

Team Finland Pohjanmaa & Keski-Pohjanmaa osallistuivat yhdessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yrityspalveluiden kanssa yhteisosastolla Pohjanmaan Teollisuus -messuille. Osastolla keskusteltiin kasvua hakevien yritysten kanssa.

Kuvassa Viexpon Senior Advisor Juha Lahtinen, Business Finlandista Mika Niskanen, Team Finland koordinaattori Vesa Kojola Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Monia kasvupalveluita hyödyntäneitä yrityksiä osallistui 15. toukokuuta Seinäjoella järjestettyyn Pohjanmaan Teollisuus -tapahtumaan, missä osallistujat pystyivät keskustelemaan teollisuuden alan edustajien kanssa. Tapahtuman suurinta antia olikin mahdollisuus verkostoitua.

– Meillä Pohjanmaalla tehdään yhdessä, mikä on tärkeää alueen tulevaisuutta ajatellen, totesi tapahtuman aloituspaneelin loppuun Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Pohjanmaalla tehdään yhdessä.

Juha Häkkinen, Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja

HSJ Products: Kasvu edellyttää hankintoja

HSJ Product valmistaa metalli- ja ohutlevytuotteita Lillbyssä, Pedersöressä. Yritys aloitti toimintansa yhden miehen yrityksenä 1970-luvulla, minkä jälkeen toiminta on kasvanut ja työntekijöitä on nyt lähemmäs 30. Yritys on panostanut erityisesti koneiden hankintaan, missä ELY-keskuksen investointituki on ollut korjaamaton apu.

– ­Investointituki ja yrityspalvelut ovat auttaneet paljon hankintapäätöksien tekemisessä, jotka vaativat yritykseltä paljon, toteaa HSJ Productin toimitusjohtaja Jörgen Häggman. Esimerkiksi putkilaserien ja hallin hankinta on vaatinut suuria investointeja, joiden tekemiseen tuki on ollut tarpeellinen turva.

Myyntipäällikkö Sebastian Forsbacka ja toimitusjohtaja Jörgen Häggman

– Investointitukien lisäksi osaamisen ja kouluttautumisen tuki on ollut tärkeää. Käyn parhaimmillaan markkinointikurssia, jonka järjestämisessä ELY-keskus on mukana, lisää HSJ Productin myyntipäällikkö Sebastian Forsbacka.

Yritys aikoo tulevaisuudessakin hyödyntää yrityspalveluita.

HSJ Product

Vaikka HSJ Products on viimeisten vuosien aikana kasvanut paljon, on yrityksellä tavoitteena kasvaa entisestään. Tällä hetkellä työntekijöitä on riittävästi ja toimintaa tehostetaan jatkuvasti, mutta erityisesti hankinnan tarpeita kartoitetaan, jotta kasvu voidaan taata. Yritys aikoo tulevaisuudessakin hyödyntää yrityspalveluita.

Veslatec: Työntekijät kasvun ytimessä

Veslatecin toimipiste sijaitsee Vaasassa. Yritys on erikoistunut 2D- ja 3D-laserleikkauksiin, ja yritys tekee yhteistyötä Nortech Metalin sekä VAMM Steelin kanssa. Yritys on kasvanut nopeasti, minkä vuoksi työntekijöiden määrä on noussut muutamassa vuodessa.

– Kasvuvaiheessa oli paikoin ongelmallista saada osaavia työntekijöitä, kertoo Veslatecin myyntipäällikkö Jani Poikkimäki.
– TE-palveluiden kautta saimme työttömyysuhan alla toimivia tekijöitä kokeilemaan työskentelyä meillä. Tästä meillä on hyviä kokemuksia.

Myyntipäällikkö Jani Poikkimäki

Ensimmäisen kierroksen jälkeen yritykseen palkattiin kaksi uutta työntekijää ja toisen kierroksen jälkeen pari lisää. Uusia työntekijöitä auttavat alkuun mentorit, jotka toimivat tukena ja apuna. Lisäksi mentorit arvioivat työntekijän valmiuksia itsenäiseen ja aloitteelliseen työhön.

Henkilöstölle mahdollistetut jatkuvan oppimisen palvelut ovat myös tulleet Veslatecille tutuksi. Prosessien kehitys ja koulutuspakettien tarjoaminen työntekijöille ovat olleet kasvun kannalta tärkeitä. Huhtikuussa yrityksessä kävi pitämässä koulutusta maailmanluokan laser-osaajaa ja koulutusta jatketaan ja syvennetään syksyllä.

– Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja motivointi ovat hyvin tärkeitä yrityksen kasvua ajatellen, toteaa Poikkimäki.

Vilma Viertola
Viestinnän assistentti
Pohjanmaan ELY-keskus

Ennakkoluulottomasti kohti moninaista työyhteisöä

Ulkomaalaisten työttömyysaste on ennätysalhainen Pohjanmaan ELY-keskusalueella. Valtakunnallisesti luku on Keski-Pohjanmaalla alhaisin 14,5 prosenttia ja Pohjanmaalla toiseksi alhaisin 15,9 prosenttia (helmikuu 2019). Täystyöllisyyden ovat onnistuneet luomaan Pietarsaaren kupeessa sijaitsevat kunnat, Pedersöre 2,1 prosentin ja Luoto kahden prosentin työttömyysasteellaan (HS 7.4.2019). Vaikka alueemme on edelläkävijä ulkomaalaisten työllistämisessä, on osalla työnantajista silti edelleen ennakkoluuloja kansainvälisiä työnhakijoita kohtaan. 

Vaikuttavatko ihonväri ja etninen tausta työnhaussa ja -tarjoamisessa? Onko kielitaito este tekijän ja työn kohtaamiselle? Vierastavatko työnantajat monikielistä työyhteisöä?  OECD:n raportista käy esille, että jopa Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat kohtaavat segregaatiota työmarkkinoilla (OECD 2018, 155).

”Najma opiskelee lääkäriksi ja neurotieteiden maisteriksi. Kun hän kertoo opiskelevansa terveysalaa, ihmiset olettavat, että hänestä tulee lähihoitaja. Ennakkoluulojen keskellä ei ole yksinkertaista rakentaa omaa
identiteettiä.” Lue lisää


Eurobarometrin (2015) mukaan 66 prosenttia suomalaisista vastaajista katsoo, että ihonväri ja etninen tausta asettavat työnhakijat epäedulliseen asemaan. Ahmedin ja Ludmilan on vaikeampi saada työtä kuin täsmälleen samalla hakemuksella työtä hakevien Pekan ja Tuulan.  Tutkimustulokset osoittavat, että valtaväestöstä poikkeava nimi ja etninen tausta vaikuttavat työhaastatteluun pääsyn määrään. (OECD, 155-158.)

Työvoimapulan aikana työntekijöitä tarvitsevien organisaatioiden ja yritysten tulisi madaltaa työntekijöihin kohdistuvia kriteerejä. Osaaminen olisi hyvä laittaa keskiöön täydellisen suomen tai ruotsin kielen sijaan.  Kyse saattaa olla uskalluksesta ja kynnyksen yli pääsemisestä ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisessa.  Usein se on ollut kannattava ratkaisu ulkomaalaisia palkanneissa yrityksissä, sillä jatkossa nämä yritykset ovat työllistäneet lisää ulkomaalaistaustaisia.

Tämän päivän monikulttuurinen työyhteisö on tulevaisuuden työelämän normi. Tilastokeskuksen mukaan toisen polven maahanmuuttajia oli vuonna 2017 Pohjanmaalla 1 703 ja Keski-Pohjanmaalla 237 henkilöä. Kuitenkin, jos tarkastellaan koko ikäjakaumaa, on toisen polven maahanmuuttajista yli kaksi kolmasosaa iältään 0-6-vuotiaita. Tulevaisuudessa meillä on siis paljon monikielisiä- ja etnisiä osaajia työikäisessä väestössä.

Globaalissa kilpailussa meillä on hyötyä monikielisistä osaajistamme, joilla on ammattiosaamisen lisäksi kulttuuriosaamista ja kontakteja eri maihin. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa jättää heitä hyödyntämättä. 

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, jotka usein kohdistuvat meille uusiin tilanteisiin. Omia ennakkoluuloja voi kuitenkin työstää, jotta työpaikat saavat tarvitsemiaan osaajia. Taloudellinen kasvu ja kilpailukykymme paraneminen hyödyttävät meitä kaikkia.

Vinkkejä ennakkoluulojen työstämiseen työnantajille:

  • “Pedersören malli”, jossa palkataan ihmisiä kaikkialta maailmasta. Salliva ilmapiiri ruokkii luottamusta, joka aikaansaa lisää yritteliäisyyttä. Yritteliäisyys luo vaurautta ja uusia yrityksiä, mikä puolestaan sitouttaa työntekijöitä paikkakunnalle. Syntyy positiivinen kasvun kehä. Nurkan takana väijyvä työvoimapulakin ehkäisee ennakkoluuloja, sillä tärkeintä on yrityksen menestyminen. (HS 7.4.2019)
  • Tarjoamalla esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille korkeakouluharjoittelupaikkaa. Tämä lisää työyhteisön monimuotoisuutta ja uusia ideoita organisaation toimintaan, sillä mitä heterogeenisempi työyhteisö, sitä innovatiivisempi sen toiminta on.
  • Sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkindin neuvoo, että omiin ennakkoluuloihin voi tarttua tekemällä itselle testin esimerkiksi työnhakijan arviointihetkellä: miten selität yksilön sopimattomuutta työpaikkaan? Alatko etsimään syytä yksilöstä vai väestö- tai kulttuuriryhmästä? (YLE Perjantai 29.3.2019)
  • Nimettömällä työnhakuprosessilla pyritään luomaan tasa-arvoisemmat rekrytointimahdollisuudet kaikille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan anonyymi työnhaku vähentää ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa. (THL)
  • Maahanmuuttajanuoren palkkauksesta tai työharjoittelupaikan tarjoamisesta kiinnostuneet voivat ottaa Vaasassa ja Kokkolassa yhteyttä Erityishuoltojärjestöjenliiton Kannustavat kokemukset –hankkeeseen. Hanke tarjoaa myös työnantajille projektityöntekijöiden tuen koko työllistämisprosessin ajaksi. Lue lisää

Faktaa:
Ulkomaalaisten osuus erityisesti Pohjanmaan väestömäärään suhteutettuna on valtakunnallisesti merkittävä. Ulkomaalaisten kansalaisten osuus koko Suomen väestöstä on 4,5 prosenttia, kun Pohjanmaalla suhdeluku nousee 5,2 prosenttiin. Keski-Pohjanmaalla suhdeluku on 2,1 prosenttia. Alueellamme puhutaan liki 100 eri kieltä.

Tutustu myös Talent Coastline -ekosysteemiin tästä.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

Create your website at WordPress.com
Get started